Ero sivun ”Tilattoman väestön alakomitea” versioiden välillä

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
p (Suojasi sivun Tilattoman väestön alakomitea ([edit=sysop] (ikuinen) [move=sysop] (ikuinen)))
(Vakka → Astia -päivitys)
Rivi 13: Rivi 13:
 
Tilattoman väestön alakomitean arkisto sisältää kyselykaavakkeet vuonna 1901 suoritetusta maaseudun ruokakuntia koskeneesta tutkimuksesta. Arkistossa on 221 kunnan lähettämät vastaukset. Arkistossa on myös huhtikuussa 1904 valmistunut mietintöluonnos valtion metsämaiden asuttamisesta. Lisäksi on yksi kotelollinen lääneittäin ja kihlakunnittain koottua tutkimusaineistoa Uudenmaan, Turun ja Porin, Hämeen, Viipurin, Mikkelin, Kuopion ja Oulun lääneistä.  
 
Tilattoman väestön alakomitean arkisto sisältää kyselykaavakkeet vuonna 1901 suoritetusta maaseudun ruokakuntia koskeneesta tutkimuksesta. Arkistossa on 221 kunnan lähettämät vastaukset. Arkistossa on myös huhtikuussa 1904 valmistunut mietintöluonnos valtion metsämaiden asuttamisesta. Lisäksi on yksi kotelollinen lääneittäin ja kihlakunnittain koottua tutkimusaineistoa Uudenmaan, Turun ja Porin, Hämeen, Viipurin, Mikkelin, Kuopion ja Oulun lääneistä.  
  
Tilattoman väestön alakomitean arkiston sisältöön voi tutustua Vakka-arkistotietokannan tai arkistoluettelon 540:7 avulla. Vakan [http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/TarkHaku.action tarkennetun haun hakukenttään] kirjoitetaan hakusanaksi ”tilattoman väestön alakomitea”. Hakutuloksista valitaan ''Tilattoman väestön alakomitean arkisto''. Sen jälkeen valitaan ''Sarjat''. Kyselykaavakkeet ovat yhtenä kokonaisuutena sarjassa Ea. Aineisto on järjestetty koteloihin lääneittäin ja paikkakunnittain eli esimerkiksi arkistoyksikkö ''Ea:1'' sisältää tietoja Uudenmaan läänistä Siuntion ja Tuusulan osalta. ''Haluttu aineisto tilataan kirjoittamalla hakulomakkeen sarjamerkki-kenttään arkistoluettelon numero (540:7) ja halutun kotelon tunnus (esim. 540:7/Ea:1).''
+
Tilattoman väestön alakomitean arkiston sisältöön voi tutustua Astia-verkkopalvelussa tai arkistoluettelon 540:7 avulla Kansallisarkistossa. Astian [https://astia.narc.fi/astiaUi/search.php hakukenttään] kirjoitetaan ”tilattoman väestön alakomitea”. Rajaa hakutuloksista arkistonmuodostajaksi ''Tilattoman väestön alakomitean arkisto'' ja valitse sen jälkeen haluamasi sarja tai arkistoyksikkö. Kyselykaavakkeet ovat yhtenä kokonaisuutena sarjassa ''Ea''. Aineisto on järjestetty koteloihin lääneittäin ja paikkakunnittain: esimerkiksi arkistoyksikkö ''Ea:1'' sisältää tietoja Uudenmaan läänistä Siuntion ja Tuusulan osalta. Voit tilata aineiston käyttöösi Astian kautta.
  
 
Arkiston aineistoa tutkitaan Kansallisarkiston [http://www.arkisto.fi/fi/yhteystiedot/#kansallisarkisto Rauhankadun toimipisteessä], mutta arkistoa säilytetään Siltavuoren toimipisteessä ja siitä johtuen aineiston toimitusaika Rauhankadulle on yksi vuorokausi.
 
Arkiston aineistoa tutkitaan Kansallisarkiston [http://www.arkisto.fi/fi/yhteystiedot/#kansallisarkisto Rauhankadun toimipisteessä], mutta arkistoa säilytetään Siltavuoren toimipisteessä ja siitä johtuen aineiston toimitusaika Rauhankadulle on yksi vuorokausi.
Rivi 43: Rivi 43:
  
  
[http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/PerusHaku.action Siirry Vakka-arkistotietokantaan]
+
[https://astia.narc.fi/astiaUi/search.php Siirry Astia-verkkopalveluun]
  
 
______________________________________________________
 
______________________________________________________
  
 
[[Etusivu | Paluu Portin etusivulle]]
 
[[Etusivu | Paluu Portin etusivulle]]

Versio 19. syyskuuta 2013 kello 08.49

Mikä oli Tilattoman väestön alakomitea?

Tilattoman väestön alakomitea perustettiin keväällä 1901. Sen tehtävänä oli kartoittaa maaseudun ruokakuntien taloudellista tilannetta tilastollisella tutkimuksella.

Alakomitea perustettiin asiantuntijaelimeksi Tilattoman väestön komitean alaisuuteen. Pääkomitean tehtävänä oli selvittää, miten kunnat käyttivät Tilattoman väestön lainarahastosta (myöh. Asutushallitus) saamiaan varoja. Rahasto oli perustettu vuonna 1898 parantamaan tilattoman väestön elinolosuhteita ja yhteiskunnallista asemaa. Pääkomiteasta tuli alakomitean tutkimuksen myötä toissijainen.

Tilattoman väestön alakomitean kyselytutkimuksen otospäiväksi valikoitui 1.9.1901. Kaavakkeisiin merkittiin kyseisen päivän tilanne, vaikka tiedot olisi kerätty jälkikäteen. Tutkimuksen perustana käytettiin vuoden 1901 tai vuoden 1900 manttaalikirjoihin perustuvia veroluetteloita, joiden tietoja tarpeen mukaan korjattiin vastaamaan kunnan todellista tilannetta. Aineiston käsitteli tehtävää varten erityisesti perustettu tilastollinen toimisto.

Alakomitea lakkautettiin vuonna 1906, vaikka sen työ jäi keskeneräiseksi. Tilattoman väestön kysymyksen ratkomista varten perustettiin agraarikomitea. Alakomitean työn tuloksena syntyi sarja tieteellisiä julkaisuja, joista ensimmäinen julkaistiin vuonna 1908.

Tilattoman väestön alakomitean arkisto ja aineiston hakeminen

Tilattoman väestön alakomitean arkisto sisältää kyselykaavakkeet vuonna 1901 suoritetusta maaseudun ruokakuntia koskeneesta tutkimuksesta. Arkistossa on 221 kunnan lähettämät vastaukset. Arkistossa on myös huhtikuussa 1904 valmistunut mietintöluonnos valtion metsämaiden asuttamisesta. Lisäksi on yksi kotelollinen lääneittäin ja kihlakunnittain koottua tutkimusaineistoa Uudenmaan, Turun ja Porin, Hämeen, Viipurin, Mikkelin, Kuopion ja Oulun lääneistä.

Tilattoman väestön alakomitean arkiston sisältöön voi tutustua Astia-verkkopalvelussa tai arkistoluettelon 540:7 avulla Kansallisarkistossa. Astian hakukenttään kirjoitetaan ”tilattoman väestön alakomitea”. Rajaa hakutuloksista arkistonmuodostajaksi Tilattoman väestön alakomitean arkisto ja valitse sen jälkeen haluamasi sarja tai arkistoyksikkö. Kyselykaavakkeet ovat yhtenä kokonaisuutena sarjassa Ea. Aineisto on järjestetty koteloihin lääneittäin ja paikkakunnittain: esimerkiksi arkistoyksikkö Ea:1 sisältää tietoja Uudenmaan läänistä Siuntion ja Tuusulan osalta. Voit tilata aineiston käyttöösi Astian kautta.

Arkiston aineistoa tutkitaan Kansallisarkiston Rauhankadun toimipisteessä, mutta arkistoa säilytetään Siltavuoren toimipisteessä ja siitä johtuen aineiston toimitusaika Rauhankadulle on yksi vuorokausi.

Mitä tietoja voin saada arkistosta?

Tilattoman väestön alakomitean arkiston aineiston avulla voi tutkia asutuksen ja maanviljelyksen rakennetta Suomen 1900-luvun alun maaseudulla. Tietoja kerättiin Uudenmaan, Turun ja Porin, Hämeen, Viipurin, Mikkelin, Kuopion, Vaasan ja Oulun lääneistä.

Alakomitean suorittaman kyselyn tilastollinen yksikkö oli ruokakunta. Jokaisesta ruokakunnasta tuli selvittää sen päämiehen asema ja elinkeino sekä ruokakunnan jäsenluku, asunto-olot, hallussa olleen pellon ja luonnonniityn ala sekä täysikasvuisen karjan lukumäärä. Yhdessä kaavakkeessa on tiedot useasta ruokakunnasta siinä järjestyksessä, jossa tiedot kerättiin. Kaavakkeessa on yhteensä 24 saraketta, joista 1-6 ohjeistettiin kunnissa täyttämään veroluetteloiden tietojen perusteella ja loput kerättiin kiertämällä maalaiskunnissa. Kunnat valitsivat itse tehtävään sopivat henkilön eli yhdellä alueella saattoi olla useampi kerääjä. Kaavakkeiden alussa oli tarkat ohjeet tietojen merkitsemiseksi. Kaavakkeen etusivulle on kirjoitettu tietojen kerääjien nimet ja ammatit.

Kyselykaavakkeiden tietojen avulla voidaan tarkastella esimerkiksi kuinka paljon maalaiskunnissa asui maanviljelys- tai työväestöä ja minkälaiset olivat heidän elinolosuhteensa ja asunto-olonsa. Myös maatilojen omistussuhteita (kruunu, virkatalo, yksityisomistus) ja kokoa sekä karjan määrää voidaan tutkia. Tilalla, kunnan tai kylän yhteisellä tai kruunun maalla saattoi olla useita ruokakuntia ja nämä on kaavakkeissa myös eritelty, jolloin selviää maanomistajien, työmiesten ja torpparien määrä.

Tietoja voi saada myös henkilöhistoriallista tutkimusta varten, jos halutaan selvittää esimerkiksi tietyn henkilön maan- ja karjanomistuksen tai palkollisten määrää tai asuintilojen kokoa. Tietyn henkilön löytämiseksi täytyy kuitenkin käydä läpi kyselykaavakkeita järjestelmällisesti läpi, koska nimet eivät ole aakkosjärjestyksessä. Maanomistajana saattoi olla myös yhtiö, jolloin tilan päämiehen sijasta kaavakkeeseen on merkitty yhtiön nimi.


Kirjallisuutta

Gebhard, Hannes, I Maanviljelysväestö, sen suhde muihin elinkeinoryhmiin ja sen yhteiskunnallinen kokoonpano Suomen maalaiskunnissa v. 1901. Tilastollinen tutkimus yhteiskunta-taloudellisista oloista Suomen maalaiskunnissa v. 1901. Tilattoman väestön alakomitea. Helsinki 1913.

Gebhard, Hannes, II Asunto-olot Suomen maalaiskunnissa v. 1901. Tilastollinen tutkimus yhteiskunta-taloudellisista oloista Suomen maalaiskunnissa v. 1901. Tilattoman väestön alakomitea. Helsinki 1910.

Gebhard, Hannes, III Viljellyn maan ala ja sen jakautuminen Suomen maalaiskunnissa v. 1901. Tilastollinen tutkimus yhteiskunta-taloudellisista oloista Suomen maalaiskunnissa v. 1901. Tilattoman väestön alakomitea. Helsinki 1908.

Paavilainen, H., IV Karjan- ja porojen omistus Suomen maalaiskunnissa v. 1901 sekä vertailuja ulkomaiden vastaaviin oloihin. Tilastollinen tutkimus yhteiskunta-taloudellisista oloista Suomen maalaiskunnissa v. 1901. Tilattoman väestön alakomitea. Helsinki 1918.

Gebhard, Hannes, V Työväenperheiden asunto- ja maataloudellisia oloja. Tilastollinen tutkimus yhteiskunta-taloudellisista oloista Suomen maalaiskunnissa v. 1901. Tilattoman väestön alakomitea. Helsinki 1916.

Vennola, Juho H., VI Maanomistus Suomen maalaiskunnissa. Tilastollinen tutkimus yhteiskunta-taloudellisista oloista Suomen maalaiskunnissa v. 1901. Tilattoman väestön alakomitea. Helsinki 1917.


Siirry Astia-verkkopalveluun

______________________________________________________

Paluu Portin etusivulle