Portti - Tuoreet muutokset [fi]

Häradsskrivare

2012-05-16T12:14:56Z

← Vanhempi versio		Versio 16. toukokuuta 2012 kello 12.14
Rivi 8:		Rivi 8:
	\|vakassa=[http://194.240.95.74/astiaUi/unitinfo.php?base=vakka&unitId=ID-NUMERO Aineisto Vakassa]		\|vakassa=[http://194.240.95.74/astiaUi/unitinfo.php?base=vakka&unitId=ID-NUMERO Aineisto Vakassa]
	}}		}}
−

	== Häradsskrivarnas uppgifter ==		== Häradsskrivarnas uppgifter ==

Henkikirjoittajat

2012-05-16T12:14:23Z

← Vanhempi versio		Versio 16. toukokuuta 2012 kello 12.14
Rivi 6:		Rivi 6:
	}}		}}

−	~~==Henkikirjoittajat==~~

−		+	== Henkikirjoittajien tehtävät ==
−	=== Henkikirjoittajien tehtävät ===	+

	Henkikirjoittajien eli kihlakunnankirjurien tehtävä 1600- ja 1700-luvuilla oli auttaa [[Kruununvoudit\|kruununvoutia]] [http://fi.wikipedia.org/wiki/Kihlakunta kihlakunnan] hallinnoimisessa laatimalla veroluetteloita, erilaisia maksuluetteloita ja kihlakunnan tiliasiakirjoja sekä tarkastaa veronkanto. Manttaaliluetteloiden eli [[Henkikirjat\|henkikirjojen]] laatiminen lisättiin henkikirjoittajien tehtäviin vuonna 1779.		Henkikirjoittajien eli kihlakunnankirjurien tehtävä 1600- ja 1700-luvuilla oli auttaa [[Kruununvoudit\|kruununvoutia]] [http://fi.wikipedia.org/wiki/Kihlakunta kihlakunnan] hallinnoimisessa laatimalla veroluetteloita, erilaisia maksuluetteloita ja kihlakunnan tiliasiakirjoja sekä tarkastaa veronkanto. Manttaaliluetteloiden eli [[Henkikirjat\|henkikirjojen]] laatiminen lisättiin henkikirjoittajien tehtäviin vuonna 1779.
Rivi 19:		Rivi 17:
	Nykyään henkikirjoittajat ovat maistraattien johtavia virkamiehiä. Heidän tehtäviinsä kuuluu muun muassa siviilivihkimiset sekä toimiminen julkisena notaarina ja kaupanvahvistajana.		Nykyään henkikirjoittajat ovat maistraattien johtavia virkamiehiä. Heidän tehtäviinsä kuuluu muun muassa siviilivihkimiset sekä toimiminen julkisena notaarina ja kaupanvahvistajana.

−	===Mitä asiakirjoja henkikirjoittajien arkistot sisältävät?===	+	==Mitä asiakirjoja henkikirjoittajien arkistot sisältävät?==

	Henkikirjoittajien arkistojen rungon muodostavat pitäjittäin laaditut [[Henkikirjat\|henkikirjat]] hakemistoineen. Osa henkikirjoittajien arkistoista sisältää pelkästään niitä, osa sen sijaan sisältää runsaasti myös muuta asiakirja-aineistoa.		Henkikirjoittajien arkistojen rungon muodostavat pitäjittäin laaditut [[Henkikirjat\|henkikirjat]] hakemistoineen. Osa henkikirjoittajien arkistoista sisältää pelkästään niitä, osa sen sijaan sisältää runsaasti myös muuta asiakirja-aineistoa.
Rivi 35:		Rivi 33:
	Henkikirjoittajien arkistoihin sisältyvät alle sata vuotta vanhat henkikirjat ovat [[Käyttörajoitus\|käyttörajoitettuja]].		Henkikirjoittajien arkistoihin sisältyvät alle sata vuotta vanhat henkikirjat ovat [[Käyttörajoitus\|käyttörajoitettuja]].

−	===Mihin henkikirjoittajien arkistoja voi käyttää?===	+	==Mihin henkikirjoittajien arkistoja voi käyttää?==

	[[Henkikirjat\|Henkikirjoista]] saa tietoa ennen kaikkea sosiaali- ja väestöhistoriasta. Suku- ja henkilöhistoriallisessa tutkimuksessa henkikirjat ovat ensisijaisen tärkeitä lähteitä silloin, kun kirkonkirjoja ei ole käytettävissä esimerkiksi aineiston tuhouduttua tulipalossa.		[[Henkikirjat\|Henkikirjoista]] saa tietoa ennen kaikkea sosiaali- ja väestöhistoriasta. Suku- ja henkilöhistoriallisessa tutkimuksessa henkikirjat ovat ensisijaisen tärkeitä lähteitä silloin, kun kirkonkirjoja ei ole käytettävissä esimerkiksi aineiston tuhouduttua tulipalossa.
Rivi 47:		Rivi 45:
	Henkikirjoittajien arkistoihin sisältyvät alle sata vuotta vanhat henkikirjat ovat [[Käyttörajoitus\|käyttörajoitettuja]].		Henkikirjoittajien arkistoihin sisältyvät alle sata vuotta vanhat henkikirjat ovat [[Käyttörajoitus\|käyttörajoitettuja]].

−	===Aineiston hakuohjeistus===	+	==Aineiston hakuohjeistus==

	Henkikirjoittajien arkistoja säilytetään arkistolaitoksen eri yksiköissä yksiköiden [http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/maakunta-arkistot/ piirijaon] mukaisesti.		Henkikirjoittajien arkistoja säilytetään arkistolaitoksen eri yksiköissä yksiköiden [http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/maakunta-arkistot/ piirijaon] mukaisesti.
Rivi 54:		Rivi 52:


−	===Kirjallisuutta===	+	==Kirjallisuutta==

	Kankaanpää, Matti J., Kiiski, Tuula, Uschanov, Elisabeth, ''Sukututkimus askel askeleelta''. Suomen sukututkimusseura. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1999.		Kankaanpää, Matti J., Kiiski, Tuula, Uschanov, Elisabeth, ''Sukututkimus askel askeleelta''. Suomen sukututkimusseura. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1999.

Häradsskrivare

2012-05-16T12:12:20Z

Uusi sivu

{{Länkar till ämnet i fråga
|linkit=[[Mantalslängder]]

[[Länsräkenskaper]]

|vakassa=[http://194.240.95.74/astiaUi/unitinfo.php?base=vakka&unitId=ID-NUMERO Aineisto Vakassa]
}}

== Häradsskrivarnas uppgifter ==

Mantalsskrivarnas, det vill säga häradsskrivarnas, arbetsuppgifter var på 1600- och 1700-talet att hjälpa kronofogden med förvaltningen av [http://sv.wikipedia.org/wiki/H%C3%A4rad häradet], genom att upprätta skattelängder, olika uppbördsländer och räkenskapshandlingar för häradet samt kontrollera skatteuppbörden. År 1779 utökades häradsskrivarnas arbetsuppgifter, så att också upprättandet av [[Mantalslängder|mantalslängder]] hörde till dem.

Häradsskrivarnas arbetsuppgifter har senare också innefattat att föra ett icke-kyrkligt register över personer som inte varit registrerade i andra befolkningsregister samt att föra förenings- och handelsregister på lokal nivå.

Häradsskrivarens kansli fick beteckningen registerbyrå 1970. I och med häradsreformen 1996 blev en del av registerbyråerna administrativa avdelningar vid häradsämbetena medan andra blev självständiga myndigheter. Dessa förnyade registerbyråer började kallas magistrater. Det är dock skäl att komma ihåg att dessa nya magistrater inte är samma sak som städernas magistrater, vilka upplöstes 1993.

Nuförtiden är häradsskrivarna ledande tjänstemän vid magistraterna. Deras arbetsuppgifter innefattar bland annat att förrätta borgerliga vigslar samt att fungera som notarius publicus och offentligt köpvittne.

== Vilka handlingar innehåller häradsskrivarnas arkiv? ==

Stommen i häradsskrivarnas arkiv utgörs av sockenvis upprättade [[Mantalslängder|mantalslängder]] med register. En del av häradsskrivarnas arkiv innehåller endast mantalslängder, en del däremot även rikligt med annat dokumentmaterial.

I häradsskrivarnas arkiv finns det även en del jordeböcker. Sådana började föras under Gustav Vasas tid vid makten i mitten av 1500-talet. Upprättandet av jordeböcker hörde till mantalsskrivarens, det vill säga häradsskrivarens arbetsuppgifter, men det finns inget heltäckande bestånd av jordeböcker i häradsskrivarnas arkiv. Jordeböckerna upprättades i tre exemplar, varför du också kan söka efter dem i [[Länsstyrelserna|länsstyrelsernas]] och kammarkollegiets arkiv. Ett exemplar sändes till vardera av de ovan nämnda myndigheterna.

Jordeböckerna användes som förteckningar för kronans skatteuppbörd. I dem kom det fram uppgifter om gårdens grundskatt, jordnatur, rusttjänst och så kallade indelning. Grundskatten var en skatt som måste betalas årligen och var knuten till jordegendomen. Den var oftast lika stor för både släktgårdar och kronohemman. Indelningen talade om till vilken arméofficer, vilket rusthåll eller annan instans man betalade skatt.

Som följd av att häradsskrivarna upprätthöll de lokala förenings- och handelsregistren innehåller häradsskrivarnas arkiv bland annat handlingar om föreningar som avförts ur föreningsregistret samt handelsregisterhandlingar. Eftersom häradsskrivaren verkat som offentligt köpvittne, innehåller häradsskrivarnas arkiv det offentliga köpvittnets kopior av köpebrev och anmälningar om fastighetsöverlåtelser.

Eftersom häradsskrivarna skött beskattnings- och räkenskapsärenden, är just uppbördslängder och räkenskapshandlingar de mest omfattande dokumenthelheterna i arkiven näst efter mantalslängderna.

Andra dokument som uppstått under häradsskrivarnas myndighetsutövning är brevkopior och inkomna brev, vilka till en viss del finns i häradsskrivarnas arkiv. I arkiven finns också en liten mängd handlingar som kommit från annat håll, såsom inkomna beslut av domstolar och länsstyrelser.

De mantalslängder som häradsskrivarnas arkiv innehåller och som är yngre än hundra år har en [[Åtkomstbegränsning| åtkomstbegränsning]].

== Vilken nytta har man av häradsskrivarnas arkiv? ==

I [[Mantalslängder|mantalslängderna]] får man information om framför allt social- och befolkningshistoria. Mantalslängderna är viktiga källor för släkt- och personhistorisk forskning, särskilt när inga kyrkböcker finns att tillgå, exempelvis när materialet har förstörts i en brand.

[[Länsräkenskaper|Jordeböckerna]] är en användbar källa speciellt för släktforskarna, eftersom böckerna berättar om gårdarnas jordnatur och skatteplikt. I jordeböckerna kommer det också fram uppgifter om ägaren till och jordbrukaren på den skattepliktiga gården. Man kan inte helt lita på person- och namnuppgifterna i jordeböckerna, eftersom de fördes med tanke på skatteuppbördens och inte folkbokföringens behov.

Förenings- och handelsregistren belyser näringslivet på lokal nivå och fungerar som källor för näringslivsforskning.

De köpebrev som häradsskrivarnas arkiv innehåller är värdefulla om det ursprungliga köpebrevet har försvunnit och man behöver en kopia av köpebrevet för en lagfart. Köpebreven är också användbara för släktforskare, bland annat när gårdarnas ägarförhållanden utreds.

De mantalslängder som häradsskrivarnas arkiv innehåller och som är yngre än hundra år har en [[Åtkomstbegränsning| åtkomstbegränsning]].

== Anvisningar för sökning i materialet ==

Häradsskrivarnas arkiv förvaras i arkivverkets olika enheter enligt [http://www.arkisto.fi/se/arkistolaitos/maakunta-arkistot/ distriktsindelningen].

Du hittar häradsskrivarna med hjälp av [http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/EtuSivu.action arkivdatabasen Vakkas] detaljerade sökning, genom att du i sökfält 4. Arkivbildarklasser – undergrupper väljer ”Häradsskrivare” och därefter klickar på Sök. Till vänster på sidan öppnas en förteckning över alla häradsskrivares arkiv som arkivverket förvarar. Genom att klicka på namnet på den häradsskrivare som du söker, kan du studera uppgifterna om arkivet, såsom förvaringsställe och arkivförteckning.

== Litteratur ==

Kankaanpää, Matti J., Kiiski, Tuula, Uschanov, Elisabeth, Sukututkimus askel askeleelta. Suomen sukututkimusseura. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1999.

Lext, Gösta, Mantalskrivningen i Sverige före 1860. Meddelande från ekonomisk-historiska institutionen vid Göteborgs universitet 13. Göteborg 1968.

Onnela, Samuli & Orrman Eljas, ”Valtion piiri- ja paikallishallinnon asiakirjat”. Suomen historian asiakirjalähteet. Toim. Eljas Orrman & Elisa Pispala. Kansallisarkisto, WSOY, Porvoo 1994, 129–132.

Orrman, Eljas & Ena, Mikaela (toim.). Beståndsöversikt för Vasa landsarkiv. Maakunta-arkistojen julkaisuja 4. Vaasan maakunta-arkisto, Vaasa 2001.

Tiedonjyväsiä. Asiakirja-aineistojen käyttäjän opas. Kansallisarkisto, Tammisaari 2002. 

[http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/ Till arkivdatabasen VAKKA]

----

[[huvudsida| Tillbaka till Porttis huvudsida]]

Kunniamerkkivaliokunta

2012-05-12T19:40:01Z

Yleistä:

← Vanhempi versio		Versio 12. toukokuuta 2012 kello 19.40
Rivi 36:		Rivi 36:
	Kunniamerkkivaliokunnan arkiston aineistoihin ja arkistoluetteloon voi tutustua Kansallisarkiston [http://www.arkisto.fi/fi/yhteystiedot/#kansallisarkisto Rauhankadun toimipisteessä.] Arkistoluettelolla ei ole erityistä tunnusta, vaan se löytyy arkistonmuodostajan nimen mukaan aakkostettujen luetteloiden joukosta. Arkiston luettelotietoihin voi tutustua myös [http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/ Vakka-arkistotietokannan] avulla. Poikkeuksen muodostaa muistomitalien jatketun jakelun kortisto, jonka tiedot puuttuvat Vakasta.		Kunniamerkkivaliokunnan arkiston aineistoihin ja arkistoluetteloon voi tutustua Kansallisarkiston [http://www.arkisto.fi/fi/yhteystiedot/#kansallisarkisto Rauhankadun toimipisteessä.] Arkistoluettelolla ei ole erityistä tunnusta, vaan se löytyy arkistonmuodostajan nimen mukaan aakkostettujen luetteloiden joukosta. Arkiston luettelotietoihin voi tutustua myös [http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/ Vakka-arkistotietokannan] avulla. Poikkeuksen muodostaa muistomitalien jatketun jakelun kortisto, jonka tiedot puuttuvat Vakasta.

−	Vakan [http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/~~PerusHaku~~.action ~~perushakuun~~] syötetään hakusanaksi esimerkiksi ”kunniamerkkivaliokunta”, ja tämän jälkeen valitaan vuorollaan ''Kunniamerkkivaliokunta'' ja ''Kunniamerkkivaliokunnan arkisto''. Arkiston luettelotietoja pääsee tarkastelemaan valitsemalla seuraavasta näytöstä ''Sarjat''.	+	Vakan [http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/TarkHaku.action tarkennettuun hakuun] syötetään hakusanaksi esimerkiksi ”kunniamerkkivaliokunta”, ja tämän jälkeen valitaan vuorollaan ''Kunniamerkkivaliokunta'' ja ''Kunniamerkkivaliokunnan arkisto''. Arkiston luettelotietoja pääsee tarkastelemaan valitsemalla seuraavasta näytöstä ''Sarjat''.

	Yksi henkilö saattoi saada sekä kunniamerkin että muistomitalin, joten tietoja kannattaa etsiä molempiin liittyvistä kortistoista ja luetteloista sekä muistomitalien jatketun jakelun kirjeenvaihdosta. Lisätietoja voi löytyä myös todistuksista, joilla selvitettiin henkilön osallistumista sotaan. Todistukset on arkistoitu omana sarjanaan ja ne on järjestetty aakkosittain henkilön nimen mukaan (esim. kotelo KUN-1/53 Vihkot 1–4, A-Blom).		Yksi henkilö saattoi saada sekä kunniamerkin että muistomitalin, joten tietoja kannattaa etsiä molempiin liittyvistä kortistoista ja luetteloista sekä muistomitalien jatketun jakelun kirjeenvaihdosta. Lisätietoja voi löytyä myös todistuksista, joilla selvitettiin henkilön osallistumista sotaan. Todistukset on arkistoitu omana sarjanaan ja ne on järjestetty aakkosittain henkilön nimen mukaan (esim. kotelo KUN-1/53 Vihkot 1–4, A-Blom).

Kantakortti

2012-05-10T06:51:36Z

Miten saan kantakortin käyttööni?:

← Vanhempi versio		Versio 10. toukokuuta 2012 kello 06.51
Rivi 33:		Rivi 33:
	\|width="50%" valign="middle" style="border:1px solid #CCF7CC;background:#EEFFEE;padding:7px"\|		\|width="50%" valign="middle" style="border:1px solid #CCF7CC;background:#EEFFEE;padding:7px"\|

−	<div><p style="font-size:115%; line-height:1.3em; font-weight:bold;margin-bottom:0; text-align:center;">Uutta! Voit tilata kantakorttikopion [https://astia.narc.fi/astiaUi/ sähköisen tilausjärjestelmän] avulla (~~vaatii~~ rekisteröitymisen esim. pankkitunnuksilla).</p></div>	+	<div><p style="font-size:115%; line-height:1.3em; font-weight:bold;margin-bottom:0; text-align:center;">Uutta! Voit tilata kantakorttikopion [https://astia.narc.fi/astiaUi/ sähköisen tilausjärjestelmän] avulla. (Vaatii rekisteröitymisen esim. pankkitunnuksilla.)</p></div>
	\|}		\|}

Malline:Arkistolaitos esittää

2012-05-09T23:32:26Z

← Vanhempi versio		Versio 9. toukokuuta 2012 kello 23.32
Rivi 2:		Rivi 2:

	[[Tiedosto:muisto.jpg\|right\|120px\|link=http://extranet.narc.fi/muistosailyy/]]		[[Tiedosto:muisto.jpg\|right\|120px\|link=http://extranet.narc.fi/muistosailyy/]]
−	* [http://extranet.narc.fi/albumi/etusivu/titanic100vuotta/ Titanicin ~~tuhosta~~ 100 vuotta ~~- Uutta tietoa Titanicin suomalaisista matkustajista ja postista~~]	+	* [http://extranet.narc.fi/albumi/etusivu/titanic100vuotta/ Titanicin suomalaiset muistot - 100 vuotta haaksirikosta]
	* [http://extranet.narc.fi/muistosailyy/ Muisto säilyy - 20 nuorta kohtaloa jatkosodasta]		* [http://extranet.narc.fi/muistosailyy/ Muisto säilyy - 20 nuorta kohtaloa jatkosodasta]
	* [http://www.narc.fi/valomerella/ Valo merellä - Suomen majakat 1753-1906]		* [http://www.narc.fi/valomerella/ Valo merellä - Suomen majakat 1753-1906]

Malline:Tiesitkö, että...

2012-05-09T23:28:32Z

← Vanhempi versio		Versio 9. toukokuuta 2012 kello 23.28
(Näytettyjen versioiden välissä on yksi muokkaus.)
Rivi 1:		Rivi 1:
−	* [[~~Suuri adressi\|Suureen adressiin~~]] ~~sisältyvät yli 500 000 suomalaisen nimet?~~ Ja ~~että niitä voi tutkia verkossa~~?	+	* [[Petsamo]] kuului Suomeen 20 vuoden ajan. Ja jätti jälkensä?
−	* ~~arkistossa on runsaasti autonomian ajan~~ [[~~Pietarin suomalaiset~~\|~~Pietarin suomalaisia~~]] ~~koskevia tietoja~~?	+	* sotalapsia koskevia tietoja löytyy [[Lastensiirtokomitea\|Suomestakin]]?
−	* [[~~Puolustushallinnon lehtileikekokoelmat\|Puolustushallinnon lehtileikekokoelmiin~~]] ~~on koottu laaja aineisto maanpuolustuksesta itsenäisessä Suomessa~~?	+	* [[Porvoon valtiopäivät 1809]] elävät arkistossa?

Malline:Arkistolaitos esittää

2012-05-09T23:14:19Z

← Vanhempi versio		Versio 9. toukokuuta 2012 kello 23.14
(Näytettyjen versioiden välissä on yksi muokkaus.)
Rivi 1:		Rivi 1:
	Arkistolaitos esittelee näytteitä aineistoistaan verkossa. Tutustu alla olevaan poimintaan tai katso [http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/nayttelyt/ kerralla enemmän!]		Arkistolaitos esittelee näytteitä aineistoistaan verkossa. Tutustu alla olevaan poimintaan tai katso [http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/nayttelyt/ kerralla enemmän!]

		+	[[Tiedosto:muisto.jpg\|right\|120px\|link=http://extranet.narc.fi/muistosailyy/]]
	* [http://extranet.narc.fi/albumi/etusivu/titanic100vuotta/ Titanicin tuhosta 100 vuotta - Uutta tietoa Titanicin suomalaisista matkustajista ja postista]		* [http://extranet.narc.fi/albumi/etusivu/titanic100vuotta/ Titanicin tuhosta 100 vuotta - Uutta tietoa Titanicin suomalaisista matkustajista ja postista]
	* [http://extranet.narc.fi/muistosailyy/ Muisto säilyy - 20 nuorta kohtaloa jatkosodasta]		* [http://extranet.narc.fi/muistosailyy/ Muisto säilyy - 20 nuorta kohtaloa jatkosodasta]
	* [http://www.narc.fi/valomerella/ Valo merellä - Suomen majakat 1753-1906]		* [http://www.narc.fi/valomerella/ Valo merellä - Suomen majakat 1753-1906]

Tiedosto:Muisto.jpg

2012-05-09T22:46:33Z

tallensi tiedoston [[Tiedosto:Muisto.jpg]]

Malline:Arkistolaitos esittää

2012-05-09T22:45:37Z

← Vanhempi versio		Versio 9. toukokuuta 2012 kello 22.45
Rivi 1:		Rivi 1:
	Arkistolaitos esittelee näytteitä aineistoistaan verkossa. Tutustu alla olevaan poimintaan tai katso [http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/nayttelyt/ kerralla enemmän!]		Arkistolaitos esittelee näytteitä aineistoistaan verkossa. Tutustu alla olevaan poimintaan tai katso [http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/nayttelyt/ kerralla enemmän!]

−	* [http://~~www~~.narc.fi/~~Arkistolaitos~~/~~oma~~/~~tervaporvarit~~/~~etusivu.html Tervaporvareiden aikaan~~ - ~~tutustu Oulun tervantuoksuiseen historiaan][[Tiedosto:Ihminen ajassa~~ ja arkistoissa.jpg\|right\|100px\|Tietoja vuonna 1930 perustetusta pesäpalloseura Jyväskylän Kiristä löytyy myös maakunta-arkistosta\|link=http://www.narc.fi/Arkistolaitos/jyma/nayttely2007/Nayttelyesite2007.html]]	+	* [http://extranet.narc.fi/albumi/etusivu/titanic100vuotta/ Titanicin tuhosta 100 vuotta - Uutta tietoa Titanicin suomalaisista matkustajista ja postista]
−	* [http://~~www~~.narc.fi/~~Arkistolaitos~~/~~jyma/nayttely2007/Nayttelyesite2007.html Ihminen ajassa ja arkistoissa - katso, mitä kaikkea maakunta~~-~~arkistoihin tallentuu~~]	+	* [http://extranet.narc.fi/muistosailyy/ Muisto säilyy - 20 nuorta kohtaloa jatkosodasta]
−	* [http://www.narc.fi/~~Arkistolaitos~~/~~nayttelyt/1809/index.html~~ Suomen ~~lähetyskunta 1808~~-~~1809 - tutki kiinnostavia asiakirjoja Suomen autonomian alkuhetkiltä~~]	+	* [http://www.narc.fi/valomerella/ Valo merellä - Suomen majakat 1753-1906]

Kantakortti

2012-05-09T19:19:36Z

Miten saan kantakortin käyttööni?:

← Vanhempi versio		Versio 9. toukokuuta 2012 kello 19.19
(Näytettyjen versioiden välissä on yksi muokkaus.)
Rivi 29:		Rivi 29:

	Tilauslomakkeen täyttämisen yhteydessä valitaan, tilataanko kantakorteista postitse toimitettavat paperikopiot vai saavutaanko tutkimaan alkuperäisiä kortteja Kansallisarkiston tutkijasaliin (os. Rauhankatu 17, Helsinki). Asiakirjojen käyttö tutkijasalissa on maksutonta, mutta kopioita postitse toimitettaessa niistä peritään arkistolaitoksen [http://www.arkisto.fi/uploads/Palvelut/hinnasto.pdf hinnaston] mukainen maksu. Tilausten käsittelyaika vaihtelee toimitustavasta riippuen alle viikosta (alkuperäisten asiakirjojen toimitus tutkijasaliin) kahteen kuukauteen (kopioiden toimittaminen postitse).<br>		Tilauslomakkeen täyttämisen yhteydessä valitaan, tilataanko kantakorteista postitse toimitettavat paperikopiot vai saavutaanko tutkimaan alkuperäisiä kortteja Kansallisarkiston tutkijasaliin (os. Rauhankatu 17, Helsinki). Asiakirjojen käyttö tutkijasalissa on maksutonta, mutta kopioita postitse toimitettaessa niistä peritään arkistolaitoksen [http://www.arkisto.fi/uploads/Palvelut/hinnasto.pdf hinnaston] mukainen maksu. Tilausten käsittelyaika vaihtelee toimitustavasta riippuen alle viikosta (alkuperäisten asiakirjojen toimitus tutkijasaliin) kahteen kuukauteen (kopioiden toimittaminen postitse).<br>
		+
		+	{\|width="100%" border="0" cellspacing="0" cellpadding="0" style="margin-top:0.6em"
		+	\|width="50%" valign="middle" style="border:1px solid #CCF7CC;background:#EEFFEE;padding:7px"\|
		+
		+	<div><p style="font-size:115%; line-height:1.3em; font-weight:bold;margin-bottom:0; text-align:center;">Uutta! Voit tilata kantakorttikopion [https://astia.narc.fi/astiaUi/ sähköisen tilausjärjestelmän] avulla (vaatii rekisteröitymisen esim. pankkitunnuksilla).</p></div>
		+	\|}

	==Miten voin jatkaa tutkimusta kantakortin tiedot saatuani?==		==Miten voin jatkaa tutkimusta kantakortin tiedot saatuani?==

	Lisätietoja kantakortin omaavasta henkilöstä voi saada monilla tavoilla. Kantakortin tietoja voi täydentää esimerkiksi [[Päiväkäskyt 1918-1992\|päiväkäskyjen]] avulla. [[Sotapäiväkirjat]] puolestaan kertovat sotaan osallistuneen miehen joukko-osaston vaiheista kantakortin merkintöjä täydentäen.		Lisätietoja kantakortin omaavasta henkilöstä voi saada monilla tavoilla. Kantakortin tietoja voi täydentää esimerkiksi [[Päiväkäskyt 1918-1992\|päiväkäskyjen]] avulla. [[Sotapäiväkirjat]] puolestaan kertovat sotaan osallistuneen miehen joukko-osaston vaiheista kantakortin merkintöjä täydentäen.

Oppilaitokset

2012-05-09T10:42:40Z

Uusi sivu

==Oppilaitokset==

Tämä artikkeli käsittelee ammattiin valmistavia ja muita käytännöllisiä tai taiteellisia taitoja tarjoavia kouluja sekä oppilaitoksia, joiden arkistoja arkistolaitoskin säilyttää. Kansa- ja oppikouluista on Portissa oma artikkelinsa.

===Ammatilliset koulut===

Ammattikouluja alkoi syntyä Suomeen yritysten perustamina 1800-luvun alkupuolella, kun suuriruhtinaskuntaan haluttiin elinkeinojen ymmärrystä ja maatalouden neuvontaa. Varsinaisten ammattikoulujen edeltäjiä olivat ns. sunnuntaikoulut työssä oleville oppipojille ja kisälleille. Sunnuntaikoulut antoivat ammattiin oppiville perus- ja yleissivistävää opetusta. Sunnuntaikoulujen lakkauttamisesta määrättiin keisarillisella asetuksella 1885, jonka jälkeen niistä kehittyi käsityöläiskouluja ja myöhemmin ammattikouluja. Arkistolaitoksessa säilytettävien sunnuntaikoulujen arkistoissa on asiakirjoja 1840-luvun alusta vuoteen 1887.

===Merenkulkuoppilaitokset ensimmäisiä===

Ensimmäiset oikeat ammattikasvatusta antavat koulut perustettiin merenkulkualalle v. 1813 Helsinkiin, Turkuun ja Vaasaan. Näiden alun perin ruotsinkielisten koulujen arkistoissa on asiakirjoja perustamisesta asti. Arkistolaitoksessa on säilytettävänä yhteensä 17 merenkulkuoppilaitoksen arkistot.

===Kauppakoulutus===

Kaupan alan koulutus Suomessa alkoi Turussa v. 1839 ruotsinkielisenä. Vanhin suomenkielinen kaupan alan oppilaitos perustettiin Kuopioon v. 1887. Kielikysymyksen lisäksi kauppakoulut olivat muun muassa merkittäviä sukupuolten välisen tasa-arvon edistäjiä, sillä useimmat ottivat perustamisestaan lähtien vastaan mies- ja naisopiskelijoita. Kaupallisten aineiden ohella kouluissa opetettiin myös yleissivistäviä aineita ja kieliä. Aluksi kaupan alan koulutusta järjestivät yrittäjät ja yhdistykset. Lakisääteiseksi se tuli asetuksella vasta v. 1904. Vanhimmat arkistolaitoksessa säilytettävät kaupallisten koulujen arkistot ovat v. 1882 aloittaneen Raahen Porvari- ja Kauppakoulun arkisto (Oulun maakunta-arkisto), joka sisältyy Sovion kauppahuoneen arkistoon sekä v. 1897 aloittaneen Sortavalan liikeapulaiskoulun ja v. 1908 aloittaneen Sortavalan kauppakoulun arkistot (Mikkelin maakunta-arkisto).

===Teknillinen koulutus===

Teknillinen koulutus sai alkunsa v. 1847 keisarillisen asetuksen määräyksellä perustaa hantverkki- ja fabriikkikoulut Helsinkiin, Turkuun ja Vaasaan. Heti asetuksen jälkeen toimintansa aloittivatkin Turun ja Vaasan teknilliset reaalikoulut. Vuoden 1885 asetuksen jälkeen koulut muuttuivat teollisuuskouluiksi, joita maahan perustettiin useita. Teollisuuskouluista kehittyi myöhemmin teknillisiä oppilaitoksia. Myös näissä kouluissa annettiin ammattiopetuksen lisäksi yleissivistävää opetusta. Arkistolaitos säilyttää näiden vanhimpien teknillisten koulujen arkistojen lisäksi monien muiden alan oppilaitosten arkistoja. Asiakirjoja niissä on 1800-luvulta 2000-luvulle asti.

===Terveydenhoitokoulutus===

Terveydenhoitoalan opetus Suomessa alkoi v. 1816 Turkuun perustetussa synnytyslaitoksessa, jossa koulutettiin kätilöitä. Opetus siirrettiin v. 1833 Helsingin Kruunuhakaan yliopiston Kliinisen instituutin yhteyteen perustettuun synnytyslaitokseen. Kätilöohjesäännöllä 1859 opetus määrättiin kaksivuotiseksi ja kaksikieliseksi. Tästä koulutuksesta kehittyi yhä toimiva Kätilöopisto ja sen sairaala, joissa on annettu muutakin terveydenhoitoalan koulutusta mm. sairaan-, apu- ja mielenterveyshoitajien. Arkistolaitoksessa on säilytettävänä yli 20 terveydenhoito- ja sosiaalialan oppilaitosten arkistoa, joista monet ovat hyvin laajoja, kymmeniä hyllymetrejä. Vanhinta aineistoa on Kätilöopiston arkistossa, oppilasmatrikkeli vuodelta 1816.

===Maa- ja metsätalouskoulutus===

Toiseen maailmansotaan asti hyvin maatalousvaltaisessa Suomessa toimi erittäin runsaasti maa- ja metsätalousalan oppilaitoksia, joiden arkistoja on arkistolaitoksenkin säilytettävänä yhteensä toista sataa. Vanhimmat aineistot ovat vuodelta 1838 Evon metsäopiston ja 1850-luvulta Korsholman maanviljelyskoulujen arkistoissa. Suurimmaksi osaksi näiden erilaisten maanviljelys-, karjanhoito-, puutarha- ja metsäalankoulujen arkistojen asiakirjat alkavat 1900-luvun alusta jatkuen jopa 2000-luvulle asti.

===Käsi- ja kotiteollisuuskoulutus===

Käsi- ja kotiteollisuusalan oppilaitoksia perustettiin sunnuntaikoulujen jatkajiksi vuoden 1885 asetuksen jälkeen. Niistä monet olivat ns. kiertäviä, eli ne toimivat määräajan esim. jollakin kansakoululla, ja siirtyivät sitten toiselle paikkakunnalle. Usein koulut ottivat vain mies- tai naisoppilaita. Opiskelijat olivat enimmäkseen maanviljelijöiden ja työläisten jälkikasvua. Kouluja ylläpitivät ja tukivat usein maanviljelysseurat tai teollisuusyritykset. Oppiaineina olivat esim. puu- ja metallityöt, kutominen ja muut tekstiilikäsityöt, joita opiskeltiin omiin kotitarpeisiin tai myytävien tuotteiden valmistamiseksi. Toiset näistä kouluista, kuten Oulun ylempi käsityöläiskoulu, antoivat myös yleissivistävää opetusta, ja sieltä oli mahdollisuus pyrkiä jatkamaan teollisuuskouluun. Erilaisten käsityö- ja kotiteollisuusalan koulujen arkistoja on arkistolaitoksessa säilytettävinä kymmeniä. Asiakirjoja niissä on 1880-luvulta 1970-luvulle.

===Kotitalous- sekä hotelli- ja ravintola-alan koulutus===

Kotitalouskouluja alettiin Suomeen perustaa 1890-luvulla, jolta ajalta arkistolaitoksessakin säilytettävät tämän alan koulujen vanhimmat asiakirjat ovat. Perustajina näissä varhaisimmissa kotitalousalan kouluissa olivat ns. korkeamman yhteiskuntaluokan naiset ja koulut saattoivat saada tukea erilaisilta alan yhdistyksiltä. Koulut olivat aluksi naisille suunnattuja emäntäkouluja, joissa annettiin kodinhoidon, keittotaidon ja puutarha-alan opetusta. Myöhemmin koulujen opetus laajeni ja muuttui kodin ulkopuolella tehtävään työhön valmistavaksi. Ne myös siirtyivät yhteiskunnan ylläpitämiksi. Monesta talouskoulusta kehittyi myöhemmin hotelli- ja ravintola-alan ammattikouluja. Suurimmaksi osaksi näiden koulujen arkistojen asiakirjat alkavat 1920-luvulta jatkuen 1990-luvulle.

===Opettajankoulutus===

Opettajankoulutus alkoi Suomessa oppikoulun opettajiksi haluavien pedagogisena valmennuksena Turun akatemiassa jo vuonna 1806. Pysyväisluonteisesti sitä alettiin järjestää vuodesta 1864 lähtien. Kansakoulunopettajien valmistus aloitettiin vuotta aiemmin Jyväskylän Seminaarissa, jonka ensimmäisenä rehtorina ja samalla koko opetuksen hengen luojana toimi Uno Cygnaeus. Muita tunnettuja opettajaseminaareja 1800-luvulla olivat mm. Sortavalan nais- ja miesopettajaseminaarit, myöhemmin nimeltään Itä-Suomen seminaari. Vanhimmat aineistot ovat laajassa Jyväskylän seminaarin arkistossa vuodelta 1860. Asiakirjoja on pääsääntöisesti 1970-luvulle asti, jolloin opettajankoulutus peruskoulu-uudistuksen myötä siirtyi yliopistoihin ja muihin korkeamman asteen oppilaitoksiin.

===Yliopistot ja korkeakoulut===

Korkeakoulujen arkistoja on arkistolaitoksessa säilytettävänä vain muutamia, lähinnä kesäyliopistojen, opettajakorkeakoulujen ja kieli-instituuttien. Vanhinta aineistoa on Jyväskylän kesäyliopiston arkistossa vuodelta 1912. Korkeakoulut ja yliopistot säilyttävät arkistojaan itse .

===Taidealan oppilaitokset===

Taidealan oppilaitosten arkistoja on niitäkin vain vähän säilytettävänä arkistolaitoksessa. Taidealaa opiskellaan Suomessa enimmäkseen yliopistoissa, muissa korkeakouluissa tai kansalaisopistoissa, joilla on omat arkistonsa. Vanhimmat taidealan koulun asiakirjat arkistolaitoksessa ovat Kuvataideakatemian oppilasmatrikkelit vuodelta 1869.

===Vammaisten koulutus===

Ensimmäiset koulut vammaisille Suomessa perustettiin 1846 kuuroille lapsille. Vanhinta arkistolaitoksessa säilytettävää aineistoa on ruotsinkielisen Porvoon kuurojenkoulun arkistossa. Muidenkin arkistolaitoksessa säilytettävien vammaisten koulujen arkistot alkavat jo 1800-luvulta yltäen pääasiassa 1970-luvulle. Vammaisten koulujen arkistoissa on käyttörajoituksia esim. oppilaiden terveydentilaa koskevissa asiakirjoissa.

===Kansan- ja kansalaisopistot===

Kansanopistoja alettiin perustaa Suomeen 1800-luvun lopulla. Niitä ylläpitivät pääosin yksityiset kannatusyhdistykset, säätiöt ja järjestöt, nykyisin myös kunnat. Alun perin opistot olivat tiettyyn uskonnolliseen tai poliittiseen suuntaukseen sitoutumattomia, vaikka toimivatkin usein yleiskristillisessä hengessä. Kansanopistotoiminnan päämääränä oli koko toiminnan alkuunpanijan, tanskalaisen piispan ja tiedemiehen, Nikolai Gruntvigin ajatusten mukaan sivistys ja valistus, maailmankuvan avartaminen. Myöhemmin kansanopistoja perustettiin myös uskonnolliselle ja poliittisten aatteiden pohjalle. Aluksi kansanopistot antoivat yleissivistävää ja käytännöllistä opetusta, usein maatalous- ja kotitaloussuuntautuneesti. Jotkut opistot ovat myöhemmin erikoistuneet tietyille aloille tai ottaneet opetusohjelmaansa johonkin ammattialaan valmistavaa koulutusta, kuten Otavan Opisto tiedotus- ja sanomalehtialan. Opinnot on yleensä suunnattu oppivelvollisuutensa suorittaneille. Opistot ovat usein sisäoppilaitoksia. Arkistolaitoksessa säilytetään mm. 1890-luvulla perustettujen vanhimpien kansanopistojen, kuten Keski-Suomen Opiston, Otavan Opiston ja Pohjois-Karjalan Opiston arkistoja. Muitakin kansanopistojen arkistoja on arkistolaitoksen säilytettävinä useita. Niissä on aineistoa yleisimmin 1900-luvulta, joissakin 2000-luvulle asti.
Samaan aikaan kansanopistojen kanssa Suomeen alettiin perustaa myös työväenopistoja, joista ensimmäinen Tampereelle v. 1899. Työväen keskuudessa oli herännyt sivistystarve, koska vielä 1900-luvun alussa työväen alhainen koulutustaso oli yksi tärkeä syy yhteiskunnalliseen epätasa-arvoon. Työväenopistoja perustivat yhteistyössä mm. työväenyhdistykset muiden kansanvalistuksesta kiinnostuneiden järjestöjen ja kuntien kanssa. Aluksi työväenopistoja syntyi suurimpiin kaupunkeihin. Nykyisin niitä on joka kunnassa kuntien ylläpitäminä. Monien työväenopistojen nimitys on myöhemmin muuttunut aikuis- tai kansalaisopistoksi. Arkistolaitos säilyttää vain harvojen työväenopistojen arkistoja, joissa on asiakirjoja pääasiassa 1940-luvulta 1970-luvulle.

===Koulujen keskeisimmät arkistoasiakirjat samankaltaisia===

Oppilaitosten arkistojen keskeistä aineistoa ovat opetuksesta ja tapahtumista kertovat päiväkirjat, erilaiset luettelot oppilaista, opettajista ja muusta henkilökunnasta, johtokunnan ja koulun ylläpitäjästä riippuen kannatusyhdistyksen tai esim. yhtiökokousten pöytäkirjat, kirjeenvaihto kouluviranomaisten kanssa, koulu- ja työhakemukset sekä arvostelukirjat ja todistusten toisteet. Monissa arkistoissa on myös runsaasti oppilaiden yhdistysten tai kerhojen, kuten toverikuntien toiminnasta kertovia asiakirjoja, esim. oppilaslehtiä, sekä valokuvia. Asiakirjojen sisältö tietenkin vaihtelee jonkin verran koulun opetusalan mukaan, mutta suurin osa on hyvin samankaltaista. Oppilaitosten arkistoja voi käyttää opetuksen historian sekä paikallis- ja henkilöhistorioiden tutkimisen apuvälineinä.

===Arkistot eri toimipisteissä alkuperäisinä===

Oppilaitosten arkistoja säilytetään yleensä niiden toiminta-aluetta lähellä olevassa arkistolaitoksen toimipisteessä. Poikkeuksiakin on, kuten Helsingin sokeainkoulun arkisto, joka on säilytettävänä Jyväskylässä. Luovutetun Karjalan alueen oppilaitosten arkistoja on säilytettävänä Mikkelin maakunta-arkistossa. Arkistojen hakemistoja voi tutkia internetissä arkistolaitoksen Vakka-arkistotietokannasta, josta selviää arkiston säilytyspaikka. Asiakirjoja voi tutkia alkuperäisinä arkistolaitoksen tutkijasaleissa. Digitoituina on vain joitakin yksittäisiä kouluihin liittyviä asiakirjoja.

http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Opettajakorkeakoulut_ja_seminaarit

[http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/EtuSivu.action Siirry Vakka-arkistotietokantaan]

[http://digi.narc.fi/digi/ Siirry digitaaliarkistoon]

----
[[Etusivu|Paluu Portin etusivulle]]

Portti teemoittain

2012-05-09T10:36:27Z

← Vanhempi versio		Versio 9. toukokuuta 2012 kello 10.36
Rivi 38:		Rivi 38:
	[[Oikeusistuimet]]		[[Oikeusistuimet]]

−	<br>	+	<br>
		+
		+	[[Oppilaitokset]]

	== P ==		== P ==

Koulut

2012-05-09T10:07:32Z

Uusi sivu

==Kansakoulut ja oppikoulut==

Arkistolaitos säilyttää pääsääntöisesti valtion ylläpitämien koulujen arkistoja. Joukossa on alun perin yksityisten, usein yhdistysten tai osakeyhtiöitten pitämien koulujen arkistoja. Tässä artikkelissa käsitellään ns. yleissivistäviä kouluja, eli kansa- ja oppikouluja, joihin lukiot aikaisemmin kuuluivat. Ammatillisista ja muista oppilaitoksista on Portissa oma artikkelinsa.

===Kansakoulu ja sen edeltäjät===

Kansakulun varhaisena edeltäjänä voidaan pitää jo 1600-luvulla perustettuja pitäjänkouluja, joissa kirkon edustajien oli tarkoitus antaa lähinnä lukemisen ja joidenkin kristinopin kohtien opetusta tavallisen kansan lapsille. Kansa kuitenkin piti kouluja turhina taloudellisina rasituksina, joten niiden yleistyminen oli hidasta. Pitäjänkouluja koskevia asetuksia valtiovalta antoi vuosina 1723 ja 1762. Erilaisten kouluja koskevien määräysten avulla näistä pitäjän- ja samaan aikaan toiminnassa olevista kyläkouluista vähitellen kehittyi kansakoulun varsinainen edeltäjä, kirkon ja kotien yhteistyöllä järjestämä kiertokoulu. Kiertokoulu levittäytyi koko Suomeen, ja sitä koskevia asiakirjoja on seurakuntien arkistoissa runsaasti. Kiertokoulut toimivat pitkään yhtä aikaa kansakoulun kanssa vielä 1900-luvun alkupuolella. Ensimmäisiä kansakouluja 1850-luvulla alkoivat perustaa korkeamman yhteiskuntaluokan itse sivistystä saaneet edustajat. Valtiollinen asetus kansakouluista astui voimaan 1866. Kansakoulu oli alkuun neljävuotinen, myöhemmin kuusivuotinen. Kansakoulun neljänneltä luokalta oli mahdollisuus pyrkiä oppikouluun. Arkistolaitoksessa säilytettävien kansakoulujen asiakirjat ovatkin suurimmaksi osaksi syntyneet kansakouluasetuksen jälkeen. Sittemmin lakkautettujen koulujen arkistot ulottuvat usein 1900-luvun alkupuolelle, mutta joidenkin 1950-luvulle asti.  Monien edelleen toimivien koulujen arkistolaitoksen säilyttämissä arkistoissa on asiakirjoja 1970-luvulle aina peruskoulun tuloon saakka. Pääsääntöisesti kansakoulujen arkistoja säilyttävät kunnalliset arkistot. Arkistolaitoksessa säilytettävien koulujen arkistoista vanhin on Lohjan pedagogion arkisto, jossa on asiakirjoja vuosilta 1745 - 1817. 1800-luvun alkupuolella oli toiminnassa useita yksityisten tahojen perustamia alkeiskouluja vähävaraisille lapsille, mm. vaasalainen Bell-Lancasterskolan ja Oulun pienten lasten koulu, joiden molempien arkistot ovat säilytettävinä arkistolaitoksessa.

===Opetuksen ja koululaitoksen sekä henkilö- ja paikallishistoriaa===

Kansakoulujen arkistojen keskeisintä aineistoa ovat oppilasluettelot, luokkapäiväkirjat, arvosanakirjat, todistusjäljennökset, kirjeenvaihto, johtokunnan kokousten pöytäkirjat ja vuosikertomukset. Arkistot soveltuvat Suomen perusopetuksen ja koululaitoksen historian tutkimisen lisäksi hyvin paikallis- ja henkilöhistorian tutkimukseen.

===Oppikoulut===

Oppikoulu oli ylempää koulusivistystä antava ja jatko-opintoihin tähtäävä koulu, johon oli mahdollisuus pyrkiä kansakoulun neljänneltä luokalta. Oppikouluja koskeva asetus, Koulujärjestys, annettiin v. 1872. Kokonaisuutena kahdeksanvuotinen oppikoulu muodostui viisivuotisesta keskikoulusta ja kolmivuotisesta lukiosta. Oppikoulut lakkautettiin peruskoulu-uudistuksen yhteydessä 1970-luvulla. Valtio perusti 1800-luvun lopulla suurimpiin kaupunkeihin yleensä pelkästään poikia kouluttavia lyseoita tai tyttölyseoita. Samaan aikaan pienemmissä kaupungeissa perustettiin yksityisiä sekä pojille että tytöille tarkoitettuja yhteiskouluja. Yleensä yksityiset oppikoulut toimivat säätiö- tai yhdistysmuotoisina, joskus myös osakeyhtiömuodossa. 1900-luvun alussa oppikoulut jakautuivat reaalikouluihin ja klassillisiin lyseoihin. Reaalilyseoissa luettiin uusia eli maailmankieliä sekä luonnontieteitä, kun taas klassillisissa lyseoissa keskeisiä oppiaineita olivat klassiset kielet, latina ja klassinen kreikka. Oppikoulujen niminä vaihtelevat mm. yhteis-, reaali- tai keskikoulu, lyseo tai lukio. Peruskoulujärjestelmä toteutettiin 1970-luvun aikana vaiheittain koko maassa, jolloin suurin osa valtiollisista ja yksityisistä oppikouluista kunnallistettiin. Tämän jälkeen syntynyt asiakirja-aineisto on edelleen toimivien koulujen omissa tai kuntien arkistoissa.

===Toverikuntien, opettajatyön ja ylläpitäjän asiakirjoja===

Myös oppikoulujen arkistojen keskeistä aineistoa ovat mm. oppilasluettelot, luokkapäiväkirjat, arvosanakirjat, johtokunnan kokousten pöytäkirjat ja vuosikertomukset, lisänä ylioppilaskirjoituksiin liittyvät asiakirjat. Usein niissä on myös runsaasti toveri- tai oppilaskunnan toiminnasta kertovia asiakirjoja, koulun ylläpitäjästä riippuen esim. osakeyhtiön asiakirjoja sekä tietoja opettajista ja muusta henkilökunnasta mm. palkkauksesta. Joissain arkistoissa on käyttörajoituksia oppilaiden terveystietojen vuoksi. Oppikoulujen arkistot soveltuvat opetuksen historian tutkimisen lisäksi hyvin paikallis- ja henkilöhistorian tutkimukseen.

===Aineistoa 1600-luvulta 1900-luvun lopulle===

Vanhimmat oppikouluaineistot arkistolaitoksessa ovat 1600-luvulta mm. Gamlakarleby pedagogin ja Hämeenlinnan triviaalikoulun arkistoissa sekä 1700-luvulta esim. Borgå lyceumin ja Kuopion lyseon arkistoissa.  Vanhimman suomenkielisen oppikoulun, Jyväskylän yläalkeiskoulun, myöhemmin Jyväskylän Lyseo, arkisto on Jyväskylän maakunta-arkistossa. Vanhin suomalainen yhteiskoulu on Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu, jonka arkisto on Kansallisarkistossa. Ensimmäisen yksityisen oppikoulun, Savonlinnan yksityisen tyttökoulun arkisto on Mikkelin maakunta-arkistossa nimellä Savonniemen yhteislyseo ja vanhimman maaseudulle perustetun oppikoulun, Forssan yhteislyseon, arkisto on Hämeenlinnan maakunta-arkistossa. Näiden kaikkien asiakirjat alkavat 1800-luvulta. Arkistolaitoksessa säilytettävien oppikoulujen arkistoja on yhteensä 230 kappaletta. Asiakirjat yltävät useimmissa 1970-luvulle peruskoulu-uudistukseen asti.

===Hakemistot internetin kautta – asiakirjat alkuperäisinä===

Arkistojen hakemistoja voi katsella internetin kautta arkistolaitoksen Vakka-arkistotietokannan avulla ja arkistolaitoksen tutkijasaleissa, joissa koulujen arkistoja voi tutkia alkuperäisinä asiakirjoina. Joitakin yksittäisiä kouluja koskevia asiakirjoja on nähtävissä myös arkistolaitoksen digitaaliarkistossa. Arkistoja säilytetään pääsääntöisesti koulun toiminta-aluetta lähellä olevassa maakunta-arkistossa tai Kansallisarkistossa. Luovutetun Karjalan alueen koulujen arkistoja on Mikkelin maakunta-arkistossa ja Kansallisarkistossa.

http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kansakoulut

[http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/EtuSivu.action Siirry Vakka-arkistotietokantaan]

[http://digi.narc.fi/digi/ Siirry digitaaliarkistoon]

----
[[Etusivu|Paluu Portin etusivulle]]

Portti teemoittain

2012-05-09T09:54:47Z

← Vanhempi versio		Versio 9. toukokuuta 2012 kello 09.54
(Näytettyjen versioiden välissä on yksi muokkaus.)
Rivi 26:		Rivi 26:

	[[Kartat]]		[[Kartat]]
		+
		+	[[Koulut ]]
		+
		+	<br>

	== L<br> ==		== L<br> ==