Ero sivun ”Työvoimalautakunnista työasiainlautakuntiin” versioiden välillä

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
p (Suojasi sivun Työvoimalautakunnista työasiainlautakuntiin ([edit=sysop] (ikuinen) [move=sysop] (ikuinen)))
(ei mitään eroa)

Versio 15. marraskuuta 2011 kello 11.28

Muista myös nämä

SIVU 

Työvoimalautakunnista työasiainlautakuntiin


Työvoimalautakuntien perustaminen ja organisaatio

Työttömyyden hoito oli 1900-luvun alusta asti keskittynyt kuntien vastuulle ja sen ymmärrettiin kuuluvan kunnalliseen itsehallintoon liittyviin tehtäviin.

Tämä ajatus vahvistui etenkin 1930-luvun suurtyöttömyydenvuosina. Työttömyyden hoidossa keskeisenä ajatuksena oli reagointi jo tapahtuneeseen tilanteeseen työmarkkinoilla. Tämä ajatusmalli muuttui vasta vuoden 1956 työllisyyslain myötä. Tästä lähtien taloudellisin keinoin piti pyrkiä varmistamaan, että työvoiman tarjonta ja kysyntä pysyisivät jatkuvasti tasapainossa. Siirryttiin työttömyyden ja sen haittojen torjunnasta työllisyyttä luoviin ja sitä ylläpitäviin keinoihin.

Valtion rooli työttömyyden ehkäisyssä alkoi 1940-luvulta alkaen lisääntyä, kun työvoimahallinto keskitettiin kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriölle vuonna 1941. Seuraavana vuonna Suomi jaettiin työvoimapiireihin. Käytännön työttömyyden torjunta jäi kunnallisille vuonna 1941 toimintansa aloittaneille työvoimalautakunnille. Työvoimalautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä tasaluvun jäseniä ja saman määrän varajäseniä valitsi kunnanvaltuusto. Lautakunnan jäsenet tuli valita siten, että puolet heistä edusti työnantajia ja puolet työntekijöitä.

Työvoimalautakunnan käsitellessä naispuoliseen työvoimaan liittyviä kysymyksiä piti siihen ottaa, mikäli lautakuntaan ei kuulunut, naispuolinen lisäjäsen. Hänellä oli ainoastaan puhevalta, ei äänivaltaa. Lisäksi mikäli kunnassa oli työnvälitystoimisto, toimi työvoimalautakuntana työnvälityslautakunta.

Työvoimalautakuntien tehtävät

Työvoimalautakuntien tehtävinä oli käsitellä työtilanteeseen liittyviä periaatteellisia kysymyksiä, seurata työvoimakysymyksen ja työttömyyden kehitystä kunnassa sekä tehdä niistä esityksiä valtion piirihallinnon alaisille työvoimapäälliköille. Lisäksi lautakunnan tuli suorittaa kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön tai työvoimapäällikön sille antamat työvoimahallintoon liittyvät tehtävät.

Työasiainlautakunnat

Jatkosodan jälkeen vuodesta 1945 lähtien työvoimalautakunnan tehtäviä jatkoi työasiainlautakunta. Työasiainlautakuntien jäsenten valinta ja tehtävät olivat samanlaiset kuin työvoimalautakuntien.

Työasiainlautakunnat lakkautettiin vuonna 1957, kun työllisyyteen liittyvien asioiden seuranta paikallistasolla siirrettiin työllisyyslautakunnille. Työnvälitys siirtyi kokonaan valtion vastuulle vuonna 1959, ja kokonaan työllisyysasiat siirtyivät valtion hoidettaviksi vuonna 1961.


Työvoimalautakuntien ja työasiainlautakuntien arkistot

Työvoimalautakunnat ja työasiainlautakunnat olivat vuosina 1941 - 1957 toimineita kunnallisia toimielimiä, joten niiden arkistoja säilytetään muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta kuntien omissa keskusarkistoissa. Kuntien arkistoista saa tietoja myös Suomen Kuntaliiton kotisivuilta. Useiden kunnallisten keskusarkistojen säilyttämistä arkistoista löytyvät luettelot internetistä (linkki Tampereen kaupungin keskusarkistoon http://www.tampere.fi/kirjastotjaarkistot/kaupunginarkisto/kokoelmat.html).

Pääosan arkistolaitoksessa säilytettävistä työvoima- ja työasiainlautakuntien arkistoista muodostavat ns. luovutetun alueen kuntien ja kaupunkien työvoima- ja työasiainlautakuntien arkistot, jotka ulottuvat pääasiassa 1940-luvun puoliväliin. Luovutetun alueen työvoima- ja työasiainlautakuntien arkistoille on ominaista, että ne ovat puutteellisesti säilyneitä, koska vain osa asiakirjoista saatiin pelastettua sotien aiheuttamilta tuhoilta.

Arkistoille on tyypillistä, että ne sisältävät myös muiden kunnallisten työnvälitykseen ja työvoima-asioiden hoitoon liittyvien arkistonmuodostajien arkistoja. Tällaisia ovat mm. kunnalliset työttömyyslautakunnat ja työvoimatoimistot.

Työvoimalautakuntien ja työasiainlautakuntien keskeisintä aineistoa ovat erilaiset työttömiin ja työvelvollisiin liittyvät henkilöluettelot ja -kortistot. Niistä käy ilmi henkilöiden suku- ja etunimet, syntymäaika, asuinkunta ja kylä, ammatti sekä osassa luetteloista myös esteet työnteolle. Paikallisesti valitut keinot ja miten niitä käytettiin työttömyyden hoitoon ja sen haittojen torjuntaan, ilmenevät lautakuntien pöytäkirjoista. Samoin lautakuntien toimintaa valottavat laaditut toimintakertomukset.

Joihinkin luovutetun alueen kuntien työvoimalautakuntien arkistoihin sisältyy sotavankityövoimaan liittyviä luetteloita ja sotasaalisluetteloita.

Arkistoihin sisältyvät työnhakijaluettelot sekä asiakirjat, jotka sisältävät tietoa työnhakijoista ovat käyttörajoitettuja.


Työvoimalautakuntien ja työasiainlautakuntien arkistojen hyödyntäminen

Arkistot sisältävät runsaasti tietoja eri kuntien työllisyystilanteesta ja sen vaihteluista. Työntekijöitä koskevista kortistoista ilmenee miten työttömyys kosketti eri sukupuolia, sosiaaliryhmiä ja aloja. Työttömiin liittyvät kortistot on laadittu siten, että tutkimuksen voi ulottaa henkilötasolle asti.

Arkistoista voi tutkia millaisin keinoin eri kunnissa yritettiin torjua työttömyyttä ja sen mukanaan tuomia haittavaikutuksia sekä millainen oli asennoituminen työttömyyteen.

Työttömistä saattaa myös löytää tietoja muista sosiaaliseen toimintaan liittyvien lautakuntien arkistoista. Tällaisia ovat esimerkiksi huolto- ja holhouslautakuntien arkistot. Työttömyyteen ja sen hoitoon liittyviä tietoja löytyy myös valtion piirihallintoviranomaisten, kuten työvoimapäälliköiden ja työvoimapiirien arkistoista.


Aineiston hakuohjeistus

Nykyisen Suomen alueella toimivien kuntien ja kaupunkien työvoima- ja työasiainlautakuntien arkistoja säilytetään pääasiassa kuntien omissa päätearkistoissa. Suurin osa arkistolaitoksessa säilytettävistä työvoima- ja työasiainlautakuntien arkistoista on luovutetulta alueelta. Näitä säilytetään Mikkelin maakunta-arkistossa.

Tiedot arkistolaitoksessa säilytettävistä työvoima- ja työasiainlautakuntien arkistoista löytyvät VAKKA -arkistotietokannan kautta. Jos haluaa löytää jonkin tietyn kunnan holhouslautakunnan arkiston, kannattaatarkennetussa haussa laittaa nimihakuun esimerkiksi Vahvialan kunnan työvoimalautakunnan arkisto ja kohdistaa haku arkistotasolle. Koko arkistolaitoksessa internetissä näytettävät työvoima- ja työasiainlautakuntien arkistot löytyvät tarkennetussa haussa laittamalla nimihakuun työvoimalautakunta tai työasiainlautakunta ja kohdistamalla haku arkistonmuodostajatasolle.


Kirjallisuutta

Holm, Birger, Työtä työttömille vai tuotantoelämän palvelua: työnvälityksen historia Suomessa 1897-1941: osa 1 ja 2. Pro gradu –työ, Suomen ja Pohjoismaiden historia. Helsingin yliopisto 2003.

Kiiski, Hannu, Työnvälitys työttömyyspolitiikassa ja kunnallisen työnvälityksen toteuttaminen Jyväskylässä. Pro gradu –työ: Tampereen yliopisto, Suomen historia. Tampere 1970.

Pasanen, Tuukka, Työtä ja tulevaisuutta. Oulun työvoimatoimisto 1907-2007. Oulu 2007. Soikkanen, Hannu, Kunnallinen itsehallinto kansanvallan perusta. Maalaiskuntien itsehallinnon historia. Maalaiskuntien Liitto. Helsinki 1966. Rasila, Viljo, Sosiaalitoimi ja terveyshuolto. Suomen kaupunkilaitoksen historia 3. Itsenäisyyden aika s. 407-460. Suomen kaupunkiliitto, Vantaa 1984. Vuorjoki, Yrjö; Seppälä, Sakari; Mattlar, Wolmar: Työnvälityksen historia. Työnvälitysvirkailijoiden yhdistys, 1954