Vapaussodan arkisto

Kohteesta Portti
Versio hetkellä 10. joulukuuta 2010 kello 12.25 – tehnyt ITaskinen (keskustelu | muokkaukset) (Miten löydän tietoa Vapaussodan arkistosta?)
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Mikä on Vapaussodan arkisto?

Vapaussodan arkisto on Kansallisarkiston kokoelma, johon on kerätty vuoden 1918 1918 kansalaissotaa koskevia asiakirjoja.

Vaasan senaatin sisäasiaintoimituskunta perusti huhtikuussa 1918 toimikunnan järjestämään ja johtamaan aineiston keruuta kansalaissodan tapahtumista. Tarkoitus oli koota sekä punaisen että valkoisen puolen valmisteluja kuvaavat asiakirjat kesästä 1917 sodan loppuun. Samaan aikaan kirkollis- ja opetustoimikunta antoi Valtionarkistolle tehtäväksi koota ja järjestää vallankumoushistoriaa valaisevat asiakirjat. Kesäkuun alussa 1918 keräystyö yhdistettiin Valtionarkiston johtoon.

Maa jaettiin kolmeentoista keräyspiiriin, joiden toiminta jatkui kesäkuuhun 1919. Keräyspiiri kokosi alueeltaan sotaa koskevaa aineistoa ja lähetti sen Valtionarkistoon. Näin saatu asiakirja-aineisto koottiin "vapaussodan arkisto" nimiseksi kokoelmaksi. Valtionarkisto laittoi myös liikkeelle yleisen pyynnön kerätä sotaa koskevaa aineistoa. Pyynnön perusteella vapaussodan arkistoon saatiin materiaalia lukuisilta viranomaisilta ja yksityishenkilöiltä. Lisäksi arkistoa on täydennetty ja järjestetty useita kertoja arkiston perustamisen jälkeen.

Mitä Vapaussodan arkisto sisältää?

Vapaussodan arkistoon on pääsääntöisesti koottu kaikki kansalaissotaa koskevat asiakirjat, jotka eivät kuulu kansalaissodan jälkeisten tuomioistuinten syyttäjien tai muiden kansalaissodan aikaisten tilapäisten organisaatioiden arkistoihin. Tästä johtuen arkiston aineisto on hyvin monipuolista. Suuri osa kokoelmasta on punaisen ja valkoisen puolen organisaatioiden tuottamia asiakirjoja. Mukana on kuitenkin myös paljon esimerkiksi yksityisten henkilöiden tuottamaa aineistoa, kuten muistelmia ja kertomuksia sodasta. Kunnollisen kuvan aineistosta saa tutustumalla arkiston tietoihin Vakka-arkistotietokannan tai arkistoluettelon 152 avulla.

Aineisto on jaettu arkistossa keräyspiirin mukaan ja keräyspiirien sisällä punaisten viranomaisten, punakaartien ja valkoisten sarjoihin. Tämän lisäksi omia sarjoja on eri organisaatioiden tuottamilla aineistoilla. Näitä ovat esimerkiksi lennätin- ja rautatiehallitusten sähkösanomakokoelma, työväenjärjestöjen asiakirjojen kokoelma sekä punaisten hallinnon asiakirjojen kokoelma.

Mitä tietoja voin löytää arkistosta?

Vapaussodan arkistosta voi löytää hyvin monelaista tietoa niin sotilaallisista kuin siviilipuolen asioista. Nopeasti perustettujen punakaartien ja valkoisen armeijan organisaatioiden toiminta oli suurelta osin improvisoitua ja niiltä jäänyt asiakirja-aineisto on hyvin monentasoista ja vaihtelee suuresti eri alueiden mukaan. Yleisesti ottaen arkisto mahdollistaa parhaiten sotineiden osapuolten sotilas- ja siviiliorganisaatioiden tutkimisen.

Henkilöhistoriallisesti arkisto ei ole merkittävä, vaikka jotkut muistelmat voivatkin olla henkilöhistoriallisesti kiinnostavia. Vapaussodan arkisto sisältää hyvin laajasti aineistoa kansalaissodasta, mutta yksittäisen ihmisen tietojen etsimisessä se ei ole paras paikka aloittaa. Aineiston keräämisen aikana suoritettiin samaan aikaan 80 000 vangitun punakaartilaisen tutkinnat. Näihin tutkintoihin liittyvät aineistot ohjattiin valtiorikosoikeuksien syyttäjistön ja valtiorikosoikeuksien ja valtiorikosylioikeuksien arkistoihin. Valkoisella puolella taistelleita sotilaita kannattaa etsiä sen sijaan aluksi erilaisista kunniamerkki-luetteloista ja sotamuistelukeräyksistä. Kansalaissodassa kuolleita henkilöitä kannattaa ensimmäisenä etsiä Suomen sotasurmat-projektin tietokannasta. Näistä lähteistä saatujen tietojen perusteella voi vapaussodan arkistostakin löytää tietoja henkilöistä etsimällä heidän joukko-osastojensa ja kaartiensa tuottamia asiakirjoja. Arkistoon sisältyvistä kuulustelupöytäkirjoista on laadittu sähköinen tietokanta (VAPSA-tietokanta), jota voi käyttää arkistolaitoksen tutkijasaleissa.

Miten löydän tietoa Vapaussodan arkistosta?

Vapaussodan arkistoa voi tutkia Kansallisarkiston Rauhankadun ja Sörnäisten toimipisteissä. Suurin osa valkoisten asiakirjoista ja Karjalan, Savonlinnan ja Joensuun alue-esikuntien asiakirjat sijaitsevat Sörnäisten toimipisteessä. Rauhankadun arkistosta löytyvät punaisia koskevat asiakirjat ja muut kokoelman sekalaiset osat.

Sörnäisten toimipisteessä olevaa aineistoa voi etsiä Aarre-arkistorekisteristä. Tämän aineiston etsimisestä saa enemmän tietoa portti-artikkelista Valkoiset vuoden 1918 joukko-osastot. Rauhankadulla olevan aineiston etsiminen aloitetaan taas Kansallisarkiston Vakka-tietokannasta, josta Vapaussodan arkiston löytää kirjoittamalla hakukenttään ”vapaussodan arkisto”. Rauhankadun toimipisteessä on käytettävänä myös Vapaussodan arkiston arkistoluettelo 152. Apua voi saada lisäksi arkistoluettelosta 158, jossa annetaan yleiskuvaus Kansallisarkistossa sijaitsevista kansalaissotaa koskevista arkistoista ja niiden käytöstä.

Vapaussodan arkistoa ei ole kokoelmaluonteensa takia järjestetty perinteisen arkistokaavan mukaan. Arkisto on järjestetty osin alueittain ja osin arkistonmuodostajan mukaan. Etsittäessä tietoa arkistosta on useimmiten paras keino etsiä aluetta tai paikkakuntaa, jonka alta etsitty tieto voisi löytyä. Monet arkiston osat on järjestetty siten, että suuren keräysalueen alasarjoissa asiakirjakansiot on järjestetty paikkakuntien mukaan. Vakka-tietokannassa on usein ilmoitettu arkistoyksikön tasolla minkä paikkakunnan asioita kansio sisältää.

Monipuolisuutensa vuoksi arkiston tehokas käyttö vaatii hyvää tutustumista arkiston sisältöön. Parhaiten arkistoa hyödyntää tutustumalla sen sisältöön aluksi huolellisesti Vakka-tietokannan ja arkistoluetteloiden avulla, jonka jälkeen pystyy tilaamaan kiinnostavilta vaikuttavia asiakirjoja tutkittavaksi

Kirjallisuutta

Hämäläinen, Erkki J., Sukututkija vapaussoturin jäljillä. Genos 63 (1992).

Suomen sotasurmat

Syrjä Veli-Matti, "Sotiin ja puolustuslaitokseen liittyvät asiakirjat". Suomen historian asiakirjalähteet. WSOY, Porvoo 1994, 229—254.

Tiedonjyväsiä. Kansallisarkisto, Tammisaari 2002.


Siirry Vakka-arkistotietokantaan

Palaa sivun alkuun


___________________________

Paluu Portin etusivulle