Ero sivun ”Venäläiset sotilasasiakirjat VeSA” versioiden välillä

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
p (Suojasi sivun Venäläiset sotilasasiakirjat VeSA ([edit=sysop] (ikuinen) [move=sysop] (ikuinen)))
(ei mitään eroa)

Versio 5. lokakuuta 2011 kello 10.50

Muista myös nämä

Autonomian ajan sotilasasiakirjat Kenraalikuvernöörinkanslia

Sotilasseurakunnat

Venäläiset sotilasasiakirjat (Arkistolaitoksen verkkonäyttely) 

Mitä Venäläiset sotilasasiakirjat ovat?

Venäläisiltä joukko-osastoilta jäi Suomeen runsaasti niiden toimintaan liittyneitä asiakirjoja pääosin vuosilta 1808–1918 sekä karttoja ja piirustuksia. Joukossa on joitain niin sanotun Vanhan Suomen eli venäläisen Viipurin läänin (1710–1811) ajanjaksolta peräisin olevia akteja eli asiakirjavihkoja. Vuoden 1918 sisällissodan aikana venäläiset poistuivat Suomesta, mutta eivät kyenneet ottamaan kaikkia asiakirjoja mukaansa. Suomalaiset viranomaiset kokosivat 1920-luvulla Sota-arkistoon eri puolilta löytämäänsä Venäjän armeijan jälkeensä jättämää aineistoa.

Venäläisen sotaväen vahvuus, mukaan lukien linnoitustöissä mukana olleet sekä laivasto, vaihteli autonomian aikana noin 9 000–125 000 mieheen. Arkistonmuodostajia joiden toiminnan tuloksena yllä mainittu aineisto on syntynyt, ovat muun muassa Venäjän armeijan esikunnat, sotilaspiirit, yksittäiset joukko-osastot, sotilasseurakunnat, armeijan tiedusteluelimet, santarmilaitos ja sotilassairaalat. Nämä asiakirjat täydentävät Venäjän sotahistoriallisessa arkistossa (RGVIA) Moskovassa sekä Merisotalaivaston arkistossa Pietarissa olevia varsinaisia joukko-osastojen arkistoja (fondeja).

Missä niitä säilytetään?

Vuonna 1920 allekirjoitetun Tarton rauhansopimuksen mukaan venäläiset sotilasasiakirjat tuli luovuttaa Neuvosto-Venäjän arkistoviranomaisille, mutta näin ei tapahtunut. Alun perin Sota-arkistoon sijoitetuista asiakirjoista on muodostettu 1970-luvulla Suomen Kansallisarkistoon kokoelma nimeltään Venäläiset Sotilasasiakirjat. Kokoelma sisältää noin 18 000 asiakirjaa. Yksi asiakirja voi käsittää jopa satoja sivuja erilaisia raportteja, muistioita, sähkeitä ja kirjeenvaihtoa.

Kartat ja piirustukset koottiin 1917–1918 Museovirastoon ja Sota-arkistoon. Aineisto sisältää ajanjaksoja, joista on säilynyt vain hajakappaleita. Syynä ovat sotilashallinnon ajoittaiset muutokset sekä 1917–1918 tapahtumien olosuhteet. Sotilaskartat ja rakennuspiirustukset luetteloitiin Museovirastossa. Viaporin linnoituspiiriä koskeva aineisto sijoitettiin Museoviraston Suomenlinnan arkistoon. Koko muuta Suomea esittävä aineisto on Museoviraston rakennushistorian arkistossa Kulttuuritalolla toistaiseksi. Nämä kokoelmat käsittävät yhteensä noin 18.000 luetteloitua karttaa tai piirustusta.

Mikkelin maakunta-arkistossa on yhteensä noin 6000 Viipurin insinöörikomennuskunnan karttaa ja piirustusta, joihin sisältyy Viipurin linnaa koskevan aineiston lisäksi muidenkin Viipurin rakennusten piirustuksia. Niitä tarvitaan kaupungin restaurointitöissä. Puolustusministeriön rakennushallinto on luovuttanut Kansallisarkistoon noin 2500 varuskuntien rakennuspiirustusta, joista osa kuuluu Sörnäisten toimipisteen vanhempaan karttakokoelmaan.

Mitä tietoja asiakirjoissa ja kartoissa on?

Venäläiset Sotilasasiakirjat -kokoelman asiakirjoja on käytetty esim. venäläisten joukko-osastojen toiminnan tutkimisessa. Karttoja ja piirustuksia ja niihin liittyviä asiakirjoja on käytetty ja käytetään edelleen rakennushistorian tutkimisessa, erityisesti linnoitusten ja kasarmien restaurointitöissä. Asiakirjojen monipuolinen sisältö tarjoaa henkilöhistoriallista aineistoa jopa sukututkijoille, koska asiakirjojen joukossa on mm. ortodoksisia kirkonkirjoja, upseeri- ja miehistöluetteloita sekä sotilassairaaloiden potilasluetteloita. Asiakirjat ja kartat ovat pääasiassa venäjänkielisiä, mutta joskus ne on laadittu myös ruotsiksi.

Monet kartat ovat suuria ja kokonaisia kaupunkeja käsittäviä. Ne liittyvät usein vuosiraporttiin tai johonkin sellaiseen selvitykseen, jonka Venäjän armeija teki arvioidakseen kaupungin ja sen rakennusten sekä linnoituslaitteiden käyttöä sotilaallisiin tarkoituksiin. Kartat ovat yksityiskohtaisia, kauniita ja niissä näkyy selvästi esim. tiilirakennukset punaisella, puurakennukset keltaisella, graniittimuurit tietyllä harmaalla, maavallit ovat joko vaaleanruskealla tai jos ne on peitetty turpeella, vihreällä. Puut, pensaat ja puistot on niin ikään merkitty havainnollisesti. Karttoihin on voitu kirjoittaa myös luettelo rakennusten käytöstä, omistussuhteista ja jopa asukkaiden nimet.

Esimerkkejä asiakirjoista ja lisää tietoa niiden sisällöstä: http://www.narc.fi/vesa/

Miten löydän etsimäni asiakirjan ja saan sen käyttööni?

Kaikki edellä mainitut asiakirjat, kartat ja piirustukset sisältyvät arkistolaitoksen Vakka-tietokantaan. Omina kokonaisuuksina ovat Venäläiset sotilasasiakirjat (kokoelma), Venäläisten sotilasasiakirjojen kartat ja piirustukset (kokoelma) ja VeSA linnoitus- ja rakennuspiirustukset. Kansallisarkiston asiakirjavihkoista on digitoitu vain pieni osa, mutta kartat ja piirustukset kokonaan. Vakka-tietokannan kautta on mahdollista hakea kaikkea tätä aineistoa. Jos kyseinen aineisto on digitoitu, Vakka-tietokannasta löytyy linkki Aineisto on talletettu digitaaliarkistoon, josta pääsee suoraan digitaaliarkistoon. Aineiston liittäminen on vielä kesken.

Vaikka kaikkea aineistoa toistaiseksi ei voi selata digitaaliarkistossa, Vakka-tietokanta tarjoaa kuitenkin tutkijalle digitaalisen hakemiston lisäksi lyhyen sisällönkuvauksen jokaisesta asiakirjasta sekä tunnuksen, jonka avulla asiakas voi tilata haluamansa asiakirjavihkon työpöydälleen Kansallisarkistossa. Asiakirjan (arkistoyksikön) tilaamiseksi tarvitaan ainoastaan lyhenne VeSA sekä asiakirjavihkon numero, esim. VeSA/9871.

Vakan perushaussa haku kohdistuu lähes kaikkeen tietokantaan tallennettuun materiaaliin. Haku on tällä hetkellä hidas, mutta sitä voi käyttää, kun ei tarkalleen tiedä, mitä etsii. Perushaun sijaan suositellaan käyttämään monipuolista tarkennettua hakua. Täältä löydät yksityiskohtaiset ohjeet aineiston löytämiseksi.

Mitä tietoja tarvitaan lähdeviitteen tekemiseksi?

Lähdeviitteeseen tarvitaan kokoelman nimi Venäläiset sotilasasiakirjat, arkistomuodostajan nimi, mahdollisesti arkiston ja sarjan nimi sekä asiakirjan tai kartan/piirustuksen nimi ja tunnus, esim. VeSA linnoitus- ja rakennuspiirustukset / VeSA Lappeenrannan linnoitus- ja rakennuspiirustusten arkisto / Lappeenrannan linnoitus- ja rakennuspiirustukset / 106 Lappeenrannan linnoitus. Kartta Lappeenrannan ja Taavetin välialueista ja ympäristöistä. Nämä tiedot löytyvät Vakka-tietokannasta jokaisen arkistoyksikön kohdalta.

Kirjallisuutta

Halén, Harry, Unholan aitta. Sarjat 1-32, 1994-2010, Helsinki.

Venäläiset Suomessa 1809-1917. Toim Kurkinen, Pauli. Historiallinen arkisto 83. SHS, Helsinki 1985.

Luntinen, Pertti, Imperial Russian army and navy in Finland 1808-1918. Studia Historica 56, SHS, Helsinki 1997.

Venäläiset sotilasasiakirjat (Arkistolaitoksen verkkonäyttely)


Siirry Vakka-arkistotietokantaan



Paluu Portin etusivulle