Ero sivun ”Viipurin insinöörikomennuskunta” versioiden välillä

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
(Kuinka löydän haluamani piirustuksen ? )
p
 
(3 välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä)
Rivi 4: Rivi 4:
  
 
[[Venäläiset sotilasasiakirjat VeSA|Venäläiset sotilasasiakirjat]]
 
[[Venäläiset sotilasasiakirjat VeSA|Venäläiset sotilasasiakirjat]]
 
[http://www.narc.fi/vesa/ ''Venäläiset sotilasasiakirjat''] (Kansallisarkiston verkkonäyttely)
 
  
 
}}  
 
}}  
  
== Mikä oli Viipurin insinöörikomennuskunta ?  ==
+
== Mikä oli Viipurin insinöörikomennuskunta?  ==
  
Vuonna 1721 Uudenkaupungin ja 1743 Turun rauhassa Venäjän keisarikuntaan liitetyille alueille, ns. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Vanha_Suomi Vanhaan Suomeen ] sijoitettiin venäläisiä sotilasjoukko-osastoja. Linnoituspaikkakunnilla, kuten Viipurissa toimi 1700- luvun alkupuolelta lähtien aina autonomian ajalle saakka linnoitusten komendanttien alaisuudessa toimivia insinöörikomennuskuntia, joiden tehtävänä oli varustusten rakentamiseen ja ylläpitoon liittyvä suunnittelu sekä rakennuttajana toimiminen. Vanhan Suomen insinöörikomennuskunnat, joiden miesvahvuus vuonna 1801 vaihteli 10 ja 28 välillä, toimivat Viipurin insinöörikomennuskunnan alaisuudessa. Insinöörikomennuskuntaa johti kenraalinarvoinen insinööriupseeri.  
+
Vuonna 1721 Uudenkaupungin ja 1743 Turun rauhassa Venäjän keisarikuntaan liitetyille alueille, ns. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Vanha_Suomi Vanhaan Suomeen] sijoitettiin venäläisiä sotilasjoukko-osastoja. Linnoituspaikkakunnilla, kuten Viipurissa toimi 1700- luvun alkupuolelta lähtien aina autonomian ajalle saakka linnoitusten komendanttien alaisuudessa toimivia insinöörikomennuskuntia, joiden tehtävänä oli varustusten rakentamiseen ja ylläpitoon liittyvä suunnittelu sekä rakennuttajana toimiminen. Vanhan Suomen insinöörikomennuskunnat, joiden miesvahvuus vuonna 1801 vaihteli 10 ja 28 välillä toimivat Viipurin insinöörikomennuskunnan alaisuudessa. Insinöörikomennuskuntaa johti kenraalinarvoinen insinööriupseeri.  
  
Venäjällä linnoitusrakennus- ja insinöörijoukot sekä tykistö olivat 1729 - 1802 yhteisen johdon, Sotakollegion organisaatioon kuuluvan Tykistö- ja linnoituskanslian alaisia. Insinöörihallinto kuului 1700- luvun lopulla Tykistötoimituskunnan alaisuuteen. Insinöörikunnan johtajana toimi vuosina 1751 - 1802 kenraali-insinööri. Kun ministeriöt perustettiin 1802, eriytyi insinöörijoukkojen johto erilliseksi Insinööritoimituskunnaksi. 1800-luvun alussa linnoitukset oli ryhmitelty 'lohkoihin'. Suomen lohkoon kuuluivat myös Pietarin ja sen ympäristön sekä Arkangelin linnoitukset. Suuret linnoitushankkeet suunniteltiin esikuntatasolla sekä Tykistö- ja linnoituskansliassa tai Insinööritoimituskunnassa.  
+
Venäjällä linnoitusrakennus- ja insinöörijoukot sekä tykistö olivat 1729–1802 yhteisen johdon, Sotakollegion organisaatioon kuuluvan Tykistö- ja linnoituskanslian alaisia. Insinöörihallinto kuului 1700- luvun lopulla Tykistötoimituskunnan alaisuuteen. Insinöörikunnan johtajana toimi vuosina 1751 - 1802 kenraali-insinööri. Kun ministeriöt perustettiin 1802, eriytyi insinöörijoukkojen johto erilliseksi Insinööritoimituskunnaksi. 1800-luvun alussa linnoitukset oli ryhmitelty 'lohkoihin'. Suomen lohkoon kuuluivat myös Pietarin ja sen ympäristön sekä Arkangelin linnoitukset. Suuret linnoitushankkeet suunniteltiin esikuntatasolla sekä Tykistö- ja linnoituskansliassa tai Insinööritoimituskunnassa.  
  
 
Linnoitusten rakentamisessa käytettiin useita eri toimintamuotoja. Insinöörikomennuskunnat saattoivat suoraan palkata töiden vaatiman henkilöstön ja organisoida rakennustyöt, mutta työt voitiin antaa urakalla ulkopuolisten suoritettavaksi. Myös sotaväkeä käytettiin rakennustöihin, kunnes sen käyttö kiellettiin.  
 
Linnoitusten rakentamisessa käytettiin useita eri toimintamuotoja. Insinöörikomennuskunnat saattoivat suoraan palkata töiden vaatiman henkilöstön ja organisoida rakennustyöt, mutta työt voitiin antaa urakalla ulkopuolisten suoritettavaksi. Myös sotaväkeä käytettiin rakennustöihin, kunnes sen käyttö kiellettiin.  
  
Viipuri säilytti sotilaallisen asemansa Pietarin etuvartioasemana myös vuoden 1812 jälkeen, jolloin Vanha Suomi liitettiin muun Suomen yhteyteen. Krimin sodan 1853 - 1856 aikana Viipuriin johtaville vesiväylille rakennettiin vedenalaisia sulkuja ja väylien varsille rakennettiin maavallituksia, linnakkeita ja tykkipattereita. Suuret linnoitustyöt Viipurissa ja sen ympäristössä jatkuivat sodan jälkeen. Kun  mm. Viipurin Linnoituksen kaupunginosassa sijainneet vanhat vallit luovutettiin 1869 kaupungille, niiden sijaan rakennettiin 1860- luvulta alkaen uudet lujat varustukset eli ns. Itäinen patterialue.  Vuonna 1914 alkaneen ensimmäisen maailmansodan myötä ns. sapöörijoukkojen suorittamia kenttälinnoitustöitä voimistettiin ja ulotettiin aina Koiviston saarille saakka.  
+
Viipuri säilytti sotilaallisen asemansa Pietarin etuvartioasemana myös vuoden 1812 jälkeen, jolloin Vanha Suomi liitettiin muun Suomen yhteyteen. Krimin sodan 1853 - 1856 aikana Viipuriin johtaville vesiväylille rakennettiin vedenalaisia sulkuja ja väylien varsille rakennettiin maavallituksia, linnakkeita ja tykkipattereita. Suuret linnoitustyöt Viipurissa ja sen ympäristössä jatkuivat sodan jälkeen. Kun mm. Viipurin Linnoituksen kaupunginosassa sijainneet vanhat vallit luovutettiin 1869 kaupungille, niiden sijaan rakennettiin 1860- luvulta alkaen uudet lujat varustukset eli ns. Itäinen patterialue.  Vuonna 1914 alkaneen ensimmäisen maailmansodan myötä ns. sapöörijoukkojen suorittamia kenttälinnoitustöitä voimistettiin ja ulotettiin aina Koiviston saarille saakka.  
  
== Mitä aineistoja Viipurin insinöörikomennuskunnan arkisto sisältää ?   ==
+
== Mitä aineistoja Viipurin insinöörikomennuskunnan arkisto sisältää? ==
  
 
[https://arkisto.fi/fi/info/yhteystiedot Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa] säilytettävä Viipurin insinöörikomennuskunnan arkisto ulottuu ajallisesti 1700-luvulta itsenäisyyden ajan alkuvuosiin saakka. Siihen sisältyy piirustus- ja kartta-aineistoja, jotka on laadittu eri linnoituksissa toimineiden insinöörikomennuskuntien toimesta. Viipurin insinöörikomennuskunnan linnoitus- ja rakennuspiirustusten arkiston runsaat 6000 karttaa ja piirustusta jakaantuu seuraaviin alueellisiin ja paikkakunnittaisiin alueisiin:   
 
[https://arkisto.fi/fi/info/yhteystiedot Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa] säilytettävä Viipurin insinöörikomennuskunnan arkisto ulottuu ajallisesti 1700-luvulta itsenäisyyden ajan alkuvuosiin saakka. Siihen sisältyy piirustus- ja kartta-aineistoja, jotka on laadittu eri linnoituksissa toimineiden insinöörikomennuskuntien toimesta. Viipurin insinöörikomennuskunnan linnoitus- ja rakennuspiirustusten arkiston runsaat 6000 karttaa ja piirustusta jakaantuu seuraaviin alueellisiin ja paikkakunnittaisiin alueisiin:   
  
1. Vanha linnoitus  
+
#Vanha linnoitus  
 
 
2. Muita kuin Viipuria koskevia karttoja ja piirustuksia (Hamina ympäristöineen, Helsinki ja Suomenlinna, Hämeenlinna, Käkisalmi, Lappeenranta, Pori, Savonlinna, Sortavala, Fort Slava, Koiviston sotilasalueet, Perkjärvi, Repola, Urpola, Tuohikotti, muut Viipurin läänin alueita koskevat kartat, Vaasa, Venäjän linnoituksia koskevat piirustukset)
 
 
 
3. Vuotuiset työpiirustukset (linnoitustyöt)
 
  
4. Aluekartat Vanhasta linnoituksesta
+
#Muita kuin Viipuria koskevia karttoja ja piirustuksia (Hamina ympäristöineen, Helsinki ja Suomenlinna, Hämeenlinna, Käkisalmi, Lappeenranta, Pori, Savonlinna, Sortavala, Fort Slava, Koiviston sotilasalueet, Perkjärvi, Repola, Urpola, Tuohikotti, muut Viipurin läänin alueita koskevat kartat, Vaasa, Venäjän linnoituksia koskevat piirustukset)
  
5. Harkinsaari  
+
#Vuotuiset työpiirustukset (linnoitustyöt)
 
+
#Aluekartat Vanhasta linnoituksesta
6. Saariston yleiskartat  
+
#Harkinsaari
 
+
#Saariston yleiskartat
7. Linnoitusalueen yleiskartat  
+
#Linnoitusalueen yleiskartat
 
+
#Pyhä Anna ja Tervaniemi
8. Pyhä Anna ja Tervaniemi  
+
#Ravansaari
 
+
#Turkinsaaari
9. Ravansaari  
+
#Ruokoluoto, Hannukkalansaari, Niemelä
 
+
#Mustasaari ja Kultan Kivisaari
10. Turkinsaaari  
+
#Uuras, Suonionsaari ja Tuppura
 
+
#Hannusteeni
11. Ruokoluoto, Hannukkalansaari, Niemelä  
+
#Kilpsaari
 
+
#Viipurin linna
12. Mustasaari ja Kultan Kivisaari  
+
#Itäinen patterialue
 
+
#Linnansaari ja Sorvali
13. Uuras, Suonionsaari ja Tuppura  
+
#Pietarin esikaupunki, Papula ja Pantsarlahti
 
+
#Neitsytniemen sotilassairaala  
14. Hannusteeni  
+
#Neitsytniemi - Saunalahti - Hiekka- sotilasalue
 
+
#Muut linnoitusta koskevat piirustukset
15. Kilpsaari  
+
#Linnoituslaitteet
 
 
16. Viipurin linna  
 
 
 
17. Itäinen patterialue  
 
 
 
18. Linnansaari ja Sorvali  
 
 
 
19. Pietarin esikaupunki, Papula ja Pantsarlahti  
 
 
 
20. Neitsytniemen sotilassairaala  
 
 
 
21. Neitsytniemi - Saunalahti - Hiekka- sotilasalue  
 
 
 
22. Muut linnoitusta koskevat piirustukset  
 
 
 
23. Linnoituslaitteet  
 
  
 
Kartat ja piirustukset, jotka ovat lähes poikkeuksetta venäjänkielisiä, liittyvät usein linnoituksissa vuosittain suoritettuihin rakennus- ja korjaustöihin. Arkisto sisältää pääasiassa Viipuria ja sen lähialueita koskevia linnoitus- ja rakennuspiirustuksia. Karttojen joukossa on laajempia alueita koskevia alue- ja yleis- ja vesistökarttoja, mutta myös sangen yksityiskohtaisia piirustuksia kaikista sotilaskäyttöön tarvittavista rakennelmista. Aineiston joukossa on piirustuksia linnoituslaitteista, kasarmeista, ruutikellareista, tykkipattereista ym. puolustuslaitteista.  Piirustukset sisältävät myös sangen arkista aiheistoa, piirustuksia kaivoista, käymälöistä, kaalikellareista ja huonekaluista. Piirustuksia löytyykin lähes kaikilta sotilaselämän osa-alueilta.    
 
Kartat ja piirustukset, jotka ovat lähes poikkeuksetta venäjänkielisiä, liittyvät usein linnoituksissa vuosittain suoritettuihin rakennus- ja korjaustöihin. Arkisto sisältää pääasiassa Viipuria ja sen lähialueita koskevia linnoitus- ja rakennuspiirustuksia. Karttojen joukossa on laajempia alueita koskevia alue- ja yleis- ja vesistökarttoja, mutta myös sangen yksityiskohtaisia piirustuksia kaikista sotilaskäyttöön tarvittavista rakennelmista. Aineiston joukossa on piirustuksia linnoituslaitteista, kasarmeista, ruutikellareista, tykkipattereista ym. puolustuslaitteista.  Piirustukset sisältävät myös sangen arkista aiheistoa, piirustuksia kaivoista, käymälöistä, kaalikellareista ja huonekaluista. Piirustuksia löytyykin lähes kaikilta sotilaselämän osa-alueilta.    
  
== Mihin arkiston aineistoa voidaan käyttää ?   ==
+
== Mihin arkiston aineistoa voidaan käyttää? ==
  
Viipurin insinöörikomennuskunnan arkiston sisältämää kartta- ja piirustusaineistoa voidaan käyttää sotahistoriallisena lähteenä tutkittaessa venäläisten joukko-osastojen Viipurissa ja sen ympäristössä suorittamia linnoitustöitä. Aineistoa voidaan käyttää rakennushistoriallisessa ja kaupunkimaantieteellisessä tutkimuksessa haluttaessa perehtyä menneiden vuosisatojen linnoitusarkkitehtuuriin. Karttoja ja piirustuksia voidaan käyttää myös apuna linnoitusten ja kasarmien restaurointitöissä. Koska monet arkiston piirustukset ovat hyvin yksityiskohtaisia, niiden sisältämiä rakennusteknisiä yksityiskohtia voidaan soveltaa myös nykyajan arkirakentamisessa.  
+
Viipurin insinöörikomennuskunnan arkiston sisältämää kartta- ja piirustusaineistoa voidaan käyttää sotahistoriallisena lähteenä tutkittaessa venäläisten joukko-osastojen Viipurissa ja sen ympäristössä suorittamia linnoitustöitä. Aineistoa voidaan käyttää rakennushistoriallisessa ja kaupunkimaantieteellisessä tutkimuksessa haluttaessa perehtyä menneiden vuosisatojen linnoitusarkkitehtuuriin. Karttoja ja piirustuksia voidaan käyttää myös apuna linnoitusten ja kasarmien restaurointitöissä. Koska monet arkiston piirustukset ovat hyvin yksityiskohtaisia, niiden sisältämiä rakennusteknisiä yksityiskohtia voidaan soveltaa myös nykyajan arkirakentamisessa.  
  
== Kuinka löydän haluamani piirustuksen ?   ==
+
== Kuinka löydän haluamani piirustuksen? ==
  
Viipurin insinöörikomennuskunnan kartat ja piirustukset ovat käytettävissä alkuperäisinä tutkijasaleissa tai sähköisessä muodossa digitaaliarkistossa. Jos kartta tai piirustus löytyy digitaaliarkistosta, alkuperäistä ei luovuteta käyttöön. Asiakirjoja voi etsiä verkkopalvelu [https://astia.narc.fi/astiaUi/ Astian] avulla.
+
Viipurin insinöörikomennuskunnan kartat ja piirustukset ovat käytettävissä alkuperäisinä tutkijasaleissa tai sähköisessä muodossa [https://astia.narc.fi/uusiastia/ Astiassa]. Jos kartta tai piirustus on digitoitu, alkuperäistä ei luovuteta käyttöön. Kyseisen arkiston [https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=1658269127 korttinäkymän] löytää Astian hakutoiminnolla esimerkiksi hakusanoilla ''Viipurin insinöörikomennusk*''.  
  
 
Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa säilytettävät Viipurin insinöörikomennuskunnan asiakirjat ovat osa laajempaa arkistollista kokonaisuutta. Osa aineistoista on joutunut Venäjälle, mutta myös Kansallisarkistossa säilytettävään "Venäläisten sotilasasiakirjojen kokoelmaan 1722 - 1918" (arkistoluettelo 342:1, s. 17-20) sisältyy vähäinen määrä Vanhan Suomen alueella toimineiden insinöörikomennuskuntien asiakirjoja.  
 
Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa säilytettävät Viipurin insinöörikomennuskunnan asiakirjat ovat osa laajempaa arkistollista kokonaisuutta. Osa aineistoista on joutunut Venäjälle, mutta myös Kansallisarkistossa säilytettävään "Venäläisten sotilasasiakirjojen kokoelmaan 1722 - 1918" (arkistoluettelo 342:1, s. 17-20) sisältyy vähäinen määrä Vanhan Suomen alueella toimineiden insinöörikomennuskuntien asiakirjoja.  
  
Viipurin insinöörikomennuskunnan piirustuksia sisältyy myös vuonna 2009 Museovirastosta Kansallisarkistoon siirrettyyn "Venäläisen insinöörikomennuskunnan piirustuskokoelmaan", jonka venäläiset olivat jättäneet Suomenlinnaan 1918. Museoviraston edeltäjä Muinaistieteellinen toimikunta sai sen haltuunsa 1920- luvulla. Kansallisarkistossa tämä kokoelma on sisällytetty kokoelmaan [http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Ven%C3%A4l%C3%A4iset_sotilasasiakirjat_VeSA "VeSA linnoitus- ja rakennuspiirustukset"]. Tämä piirustus- ja kartta-aineisto on käytettävissä internetin kautta Kansallisarkiston digitaaliarkistossa.  
+
Viipurin insinöörikomennuskunnan piirustuksia sisältyy myös vuonna 2009 Museovirastosta Kansallisarkistoon siirrettyyn "Venäläisen insinöörikomennuskunnan piirustuskokoelmaan", jonka venäläiset olivat jättäneet Suomenlinnaan 1918. Museoviraston edeltäjä Muinaistieteellinen toimikunta sai sen haltuunsa 1920- luvulla. Kansallisarkistossa tämä kokoelma on sisällytetty kokoelmaan [http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Ven%C3%A4l%C3%A4iset_sotilasasiakirjat_VeSA "VeSA linnoitus- ja rakennuspiirustukset"]. Tämä piirustus- ja kartta-aineisto on käytettävissä internetin kautta [https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_toimija.html?id=EAC_1651271076 Astia-verkkopalvelussa].  
 
 
''Venäjän sotahistoriallisessa keskusarkistossa (RGVIA) '' säilytettävään fondiin "Suomen sotilaspiirin sotilasrakentamisen komppaniat ja insinöörikomennuskunnat" (fondi 935) sisältyy Viipurin insinöörikomennuskuntien arkistoihin kuuluneita asiakirjoja.  
 
 
 
Asiakirjoja, joilla on yhteys Vanhan Suomen insinöörikomennuskuntiin sisältyy myös mm. Venäjän ''sotahistoriallisessa keskusarkistossa (RGVIA) ''säilytettävään Venäjän insinöörihallinnon fondiin 349 sekä Pietarissa ''Venäjän kansalliskirjastossa (RNB)'' säilytettävään Insinööritoimituskunnan päällikön, kenraali Johann Petr van Suchteleinin kokoelmaan, fondi 993. van Suchtelein toimi jonkin aikaa Viipurin insinöörikomennuskuntaa johtavana kenraalina. Yksityiskohtaisempi selostus Viipurin ja muun Vanhan Suomen insinöörikomennuskuntien arkistoista Suomessa ja Venäjällä  sisältyy  ''Arkistolaitoksen yleisluetteloon VI Vanhan Suomen arkistot.''
 
 
 
== Kirjallisuutta  ==
 
 
 
''Venäläiset Suomessa 1809 - 1917. ''Toim. Kurkinen, Pauli. Historiallinen Arkisto 83, SHS, Helsinki 1985.  
 
  
Kaijanen, D. "Viipurin linnoitystyöt 1850 - 70- luvulla". ''Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran toimitteita 3. ''Helsinki 1978.  
+
''Venäjän sotahistoriallisessa keskusarkistossa (RGVIA) ''säilytettävään fondiin "Suomen sotilaspiirin sotilasrakentamisen komppaniat ja insinöörikomennuskunnat" (fondi 935) sisältyy Viipurin insinöörikomennuskuntien arkistoihin kuuluneita asiakirjoja.  
  
Luntinen, Pertti, ''Imperial Russian army and navy in Finland 1808 - 1918. ''Studia Historica 56, SHS, Helsinki 1997.  
+
Asiakirjoja, joilla on yhteys Vanhan Suomen insinöörikomennuskuntiin sisältyy myös mm. Venäjän ''sotahistoriallisessa keskusarkistossa (RGVIA) ''säilytettävään Venäjän insinöörihallinnon fondiin 349 sekä Pietarissa ''Venäjän kansalliskirjastossa (RNB)'' säilytettävään Insinööritoimituskunnan päällikön, kenraali Johann Petr van Suchteleinin kokoelmaan, fondi 993. van Suchtelein toimi jonkin aikaa Viipurin insinöörikomennuskuntaa johtavana kenraalina. Yksityiskohtaisempi selostus Viipurin ja muun Vanhan Suomen insinöörikomennuskuntien arkistoista Suomessa ja Venäjällä  sisältyy  ''Arkistolaitoksen yleisluetteloon VI Vanhan Suomen arkistot.''
  
Orrman, Eljas & Paaskoski, Jyrki (toim.) Vanhan Suomen arkistot . Arkistolaitoksen yleisluettelo VI. Porvoo 2012.
+
== Kirjallisuutta ==
  
<br> [http://www.narc.fi/vesa/ Venäläiset sotilasasiakirjat] (Kansallisarkiston verkkonäyttely)
+
*''Venäläiset Suomessa 1809–1917. ''Toim. Kurkinen, Pauli. Historiallinen Arkisto 83, SHS, Helsinki 1985.  
  
 +
*Kaijanen, D. "Viipurin linnoitystyöt 1850–70-luvulla". ''Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran toimitteita 3. ''Helsinki 1978.
  
 +
*Luntinen, Pertti, ''Imperial Russian army and navy in Finland 1808–1918. ''Studia Historica 56, SHS, Helsinki 1997.
  
----
+
*Orrman, Eljas &amp; Paaskoski, Jyrki (toim.) Vanhan Suomen arkistot . Arkistolaitoksen yleisluettelo VI. Porvoo 2012.
[[Etusivu|Paluu Portin etusivulle]]
 

Nykyinen versio 27. syyskuuta 2022 kello 09.45

Muista myös nämä

Luovutetun alueen varuskuntien arkkitehti- ja rakennepiirustukset

Venäläiset sotilasasiakirjat 

Mikä oli Viipurin insinöörikomennuskunta?

Vuonna 1721 Uudenkaupungin ja 1743 Turun rauhassa Venäjän keisarikuntaan liitetyille alueille, ns. Vanhaan Suomeen sijoitettiin venäläisiä sotilasjoukko-osastoja. Linnoituspaikkakunnilla, kuten Viipurissa toimi 1700- luvun alkupuolelta lähtien aina autonomian ajalle saakka linnoitusten komendanttien alaisuudessa toimivia insinöörikomennuskuntia, joiden tehtävänä oli varustusten rakentamiseen ja ylläpitoon liittyvä suunnittelu sekä rakennuttajana toimiminen. Vanhan Suomen insinöörikomennuskunnat, joiden miesvahvuus vuonna 1801 vaihteli 10 ja 28 välillä toimivat Viipurin insinöörikomennuskunnan alaisuudessa. Insinöörikomennuskuntaa johti kenraalinarvoinen insinööriupseeri.

Venäjällä linnoitusrakennus- ja insinöörijoukot sekä tykistö olivat 1729–1802 yhteisen johdon, Sotakollegion organisaatioon kuuluvan Tykistö- ja linnoituskanslian alaisia. Insinöörihallinto kuului 1700- luvun lopulla Tykistötoimituskunnan alaisuuteen. Insinöörikunnan johtajana toimi vuosina 1751 - 1802 kenraali-insinööri. Kun ministeriöt perustettiin 1802, eriytyi insinöörijoukkojen johto erilliseksi Insinööritoimituskunnaksi. 1800-luvun alussa linnoitukset oli ryhmitelty 'lohkoihin'. Suomen lohkoon kuuluivat myös Pietarin ja sen ympäristön sekä Arkangelin linnoitukset. Suuret linnoitushankkeet suunniteltiin esikuntatasolla sekä Tykistö- ja linnoituskansliassa tai Insinööritoimituskunnassa.

Linnoitusten rakentamisessa käytettiin useita eri toimintamuotoja. Insinöörikomennuskunnat saattoivat suoraan palkata töiden vaatiman henkilöstön ja organisoida rakennustyöt, mutta työt voitiin antaa urakalla ulkopuolisten suoritettavaksi. Myös sotaväkeä käytettiin rakennustöihin, kunnes sen käyttö kiellettiin.

Viipuri säilytti sotilaallisen asemansa Pietarin etuvartioasemana myös vuoden 1812 jälkeen, jolloin Vanha Suomi liitettiin muun Suomen yhteyteen. Krimin sodan 1853 - 1856 aikana Viipuriin johtaville vesiväylille rakennettiin vedenalaisia sulkuja ja väylien varsille rakennettiin maavallituksia, linnakkeita ja tykkipattereita. Suuret linnoitustyöt Viipurissa ja sen ympäristössä jatkuivat sodan jälkeen. Kun mm. Viipurin Linnoituksen kaupunginosassa sijainneet vanhat vallit luovutettiin 1869 kaupungille, niiden sijaan rakennettiin 1860- luvulta alkaen uudet lujat varustukset eli ns. Itäinen patterialue.  Vuonna 1914 alkaneen ensimmäisen maailmansodan myötä ns. sapöörijoukkojen suorittamia kenttälinnoitustöitä voimistettiin ja ulotettiin aina Koiviston saarille saakka.

Mitä aineistoja Viipurin insinöörikomennuskunnan arkisto sisältää?

Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa säilytettävä Viipurin insinöörikomennuskunnan arkisto ulottuu ajallisesti 1700-luvulta itsenäisyyden ajan alkuvuosiin saakka. Siihen sisältyy piirustus- ja kartta-aineistoja, jotka on laadittu eri linnoituksissa toimineiden insinöörikomennuskuntien toimesta. Viipurin insinöörikomennuskunnan linnoitus- ja rakennuspiirustusten arkiston runsaat 6000 karttaa ja piirustusta jakaantuu seuraaviin alueellisiin ja paikkakunnittaisiin alueisiin: 

  1. Vanha linnoitus
  1. Muita kuin Viipuria koskevia karttoja ja piirustuksia (Hamina ympäristöineen, Helsinki ja Suomenlinna, Hämeenlinna, Käkisalmi, Lappeenranta, Pori, Savonlinna, Sortavala, Fort Slava, Koiviston sotilasalueet, Perkjärvi, Repola, Urpola, Tuohikotti, muut Viipurin läänin alueita koskevat kartat, Vaasa, Venäjän linnoituksia koskevat piirustukset)
  1. Vuotuiset työpiirustukset (linnoitustyöt)
  2. Aluekartat Vanhasta linnoituksesta
  3. Harkinsaari
  4. Saariston yleiskartat
  5. Linnoitusalueen yleiskartat
  6. Pyhä Anna ja Tervaniemi
  7. Ravansaari
  8. Turkinsaaari
  9. Ruokoluoto, Hannukkalansaari, Niemelä
  10. Mustasaari ja Kultan Kivisaari
  11. Uuras, Suonionsaari ja Tuppura
  12. Hannusteeni
  13. Kilpsaari
  14. Viipurin linna
  15. Itäinen patterialue
  16. Linnansaari ja Sorvali
  17. Pietarin esikaupunki, Papula ja Pantsarlahti
  18. Neitsytniemen sotilassairaala
  19. Neitsytniemi - Saunalahti - Hiekka- sotilasalue
  20. Muut linnoitusta koskevat piirustukset
  21. Linnoituslaitteet

Kartat ja piirustukset, jotka ovat lähes poikkeuksetta venäjänkielisiä, liittyvät usein linnoituksissa vuosittain suoritettuihin rakennus- ja korjaustöihin. Arkisto sisältää pääasiassa Viipuria ja sen lähialueita koskevia linnoitus- ja rakennuspiirustuksia. Karttojen joukossa on laajempia alueita koskevia alue- ja yleis- ja vesistökarttoja, mutta myös sangen yksityiskohtaisia piirustuksia kaikista sotilaskäyttöön tarvittavista rakennelmista. Aineiston joukossa on piirustuksia linnoituslaitteista, kasarmeista, ruutikellareista, tykkipattereista ym. puolustuslaitteista.  Piirustukset sisältävät myös sangen arkista aiheistoa, piirustuksia kaivoista, käymälöistä, kaalikellareista ja huonekaluista. Piirustuksia löytyykin lähes kaikilta sotilaselämän osa-alueilta.  

Mihin arkiston aineistoa voidaan käyttää?

Viipurin insinöörikomennuskunnan arkiston sisältämää kartta- ja piirustusaineistoa voidaan käyttää sotahistoriallisena lähteenä tutkittaessa venäläisten joukko-osastojen Viipurissa ja sen ympäristössä suorittamia linnoitustöitä. Aineistoa voidaan käyttää rakennushistoriallisessa ja kaupunkimaantieteellisessä tutkimuksessa haluttaessa perehtyä menneiden vuosisatojen linnoitusarkkitehtuuriin. Karttoja ja piirustuksia voidaan käyttää myös apuna linnoitusten ja kasarmien restaurointitöissä. Koska monet arkiston piirustukset ovat hyvin yksityiskohtaisia, niiden sisältämiä rakennusteknisiä yksityiskohtia voidaan soveltaa myös nykyajan arkirakentamisessa.

Kuinka löydän haluamani piirustuksen?

Viipurin insinöörikomennuskunnan kartat ja piirustukset ovat käytettävissä alkuperäisinä tutkijasaleissa tai sähköisessä muodossa Astiassa. Jos kartta tai piirustus on digitoitu, alkuperäistä ei luovuteta käyttöön. Kyseisen arkiston korttinäkymän löytää Astian hakutoiminnolla esimerkiksi hakusanoilla Viipurin insinöörikomennusk*.

Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa säilytettävät Viipurin insinöörikomennuskunnan asiakirjat ovat osa laajempaa arkistollista kokonaisuutta. Osa aineistoista on joutunut Venäjälle, mutta myös Kansallisarkistossa säilytettävään "Venäläisten sotilasasiakirjojen kokoelmaan 1722 - 1918" (arkistoluettelo 342:1, s. 17-20) sisältyy vähäinen määrä Vanhan Suomen alueella toimineiden insinöörikomennuskuntien asiakirjoja.

Viipurin insinöörikomennuskunnan piirustuksia sisältyy myös vuonna 2009 Museovirastosta Kansallisarkistoon siirrettyyn "Venäläisen insinöörikomennuskunnan piirustuskokoelmaan", jonka venäläiset olivat jättäneet Suomenlinnaan 1918. Museoviraston edeltäjä Muinaistieteellinen toimikunta sai sen haltuunsa 1920- luvulla. Kansallisarkistossa tämä kokoelma on sisällytetty kokoelmaan "VeSA linnoitus- ja rakennuspiirustukset". Tämä piirustus- ja kartta-aineisto on käytettävissä internetin kautta Astia-verkkopalvelussa.

Venäjän sotahistoriallisessa keskusarkistossa (RGVIA) säilytettävään fondiin "Suomen sotilaspiirin sotilasrakentamisen komppaniat ja insinöörikomennuskunnat" (fondi 935) sisältyy Viipurin insinöörikomennuskuntien arkistoihin kuuluneita asiakirjoja.

Asiakirjoja, joilla on yhteys Vanhan Suomen insinöörikomennuskuntiin sisältyy myös mm. Venäjän sotahistoriallisessa keskusarkistossa (RGVIA) säilytettävään Venäjän insinöörihallinnon fondiin 349 sekä Pietarissa Venäjän kansalliskirjastossa (RNB) säilytettävään Insinööritoimituskunnan päällikön, kenraali Johann Petr van Suchteleinin kokoelmaan, fondi 993. van Suchtelein toimi jonkin aikaa Viipurin insinöörikomennuskuntaa johtavana kenraalina. Yksityiskohtaisempi selostus Viipurin ja muun Vanhan Suomen insinöörikomennuskuntien arkistoista Suomessa ja Venäjällä sisältyy Arkistolaitoksen yleisluetteloon VI Vanhan Suomen arkistot.

Kirjallisuutta

  • Venäläiset Suomessa 1809–1917. Toim. Kurkinen, Pauli. Historiallinen Arkisto 83, SHS, Helsinki 1985.
  • Kaijanen, D. "Viipurin linnoitystyöt 1850–70-luvulla". Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran toimitteita 3. Helsinki 1978.
  • Luntinen, Pertti, Imperial Russian army and navy in Finland 1808–1918. Studia Historica 56, SHS, Helsinki 1997.
  • Orrman, Eljas & Paaskoski, Jyrki (toim.) Vanhan Suomen arkistot . Arkistolaitoksen yleisluettelo VI. Porvoo 2012.