Ero sivun ”Viipurin insinöörikomennuskunta” versioiden välillä

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
p
 
(76 välissä olevaa versiota 7 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
== Mikä oli Viipurin insinöörikomennuskunta ?   ==
+
{{Aiheeseen liittyvät linkit
 +
|linkit=
 +
[[Luovutetun alueen varuskuntien arkkitehti- ja rakennepiirustukset]]
  
Venäjällä linnoitusrakennus- ja insinöörijoukot sekä tykistö olivat 1729 - 1802 yhteisen johdon, Sotakollegion organisaatioon kuuluvan Tykistö- ja linnoituskanslian alaisia. Insinöörihallinto kuului 1700- luvun lopulla Tykistötoimituskunnan alaisuuteen. Insinöörikunnan johtajana toimi vuosina 1751 - 1802 kenraali-insinööri. Kun ministeriöt perustettiin 1802, eriytyi insinöörijoukkojen johto erilliseksi Insinööritoimituskunnaksi. 1800- luvun alussa linnoitukset oli ryhmitelty 'lohkoihin'. Suomen lohkoon kuuluivat myös Pietarin ja sen ympäristön sekä Arkangelin linnoitukset.
+
[[Venäläiset sotilasasiakirjat VeSA|Venäläiset sotilasasiakirjat]]
  
Linnoituspaikkakunnilla toimi 1700- luvun alkupuolelta lähtien linnoitusten komendanttien alaisuudessa toimivia insinöörikomennuskuntia, joiden tehtävänä oli varustusten rakentamiseen ja ylläpitoon liittyvä suunnittelu sekä rakennuttajana toimiminen. Suuret linnoitushankkeet suunniteltiin kuitenkin esikuntatasolla sekä Tykistö- ja linnoituskansliassa tai Insinööritoimituskunnassa. Insinöörikomennuskuntia toimi Vanhan Suomen paikkakunnilla 1700- luvun alkupuolelta lähtien autonomian ajalle saakka. Vuonna 1801 Vanhan Suomen insinöörikomennuskuntien miesvahvuus vaihteli 10 ja 28 välillä. Vanhan Suomen insinöörikomennuskunnat toimivat Viipurin insinöörikomennuskunnan alaisuudessa. jonka johdossa oli kenraalinarvoinen insinööriupseeri.
+
}}
  
== Mitä aineistoja Viipurin insinöörikomennuskunnan arkisto sisältää ?  ==
+
== Mikä oli Viipurin insinöörikomennuskunta?  ==
  
Mikkelin maakunta-arkistossa säilytettävä Viipurin insinöörikomennuskunnan arkisto on osa suuremmasta kokonaisuudesta. Ajallisesti aineisto ulottuu 1700- luvulta itsenäisyyden ajan alkuvuosiin saakka. Siihen sisältyy piirustus- ja kartta- aineistoja, jotka on laadittu eri linnoituksissa toimineiden insinöörikomennuskuntien toimesta. Viipurin insinöörikomennuskunnan linnoitus- ja rakennuspiirustusten arkiston runsaat 6000 karttaa ja piirustusta jakaantuu seuraaviin alueellisiin ja paikkakunnittaisiin alueisiin: 
+
Vuonna 1721 Uudenkaupungin ja 1743 Turun rauhassa Venäjän keisarikuntaan liitetyille alueille, ns. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Vanha_Suomi Vanhaan Suomeen] sijoitettiin venäläisiä sotilasjoukko-osastoja. Linnoituspaikkakunnilla, kuten Viipurissa toimi 1700- luvun alkupuolelta lähtien aina autonomian ajalle saakka linnoitusten komendanttien alaisuudessa toimivia insinöörikomennuskuntia, joiden tehtävänä oli varustusten rakentamiseen ja ylläpitoon liittyvä suunnittelu sekä rakennuttajana toimiminen. Vanhan Suomen insinöörikomennuskunnat, joiden miesvahvuus vuonna 1801 vaihteli 10 ja 28 välillä toimivat Viipurin insinöörikomennuskunnan alaisuudessa. Insinöörikomennuskuntaa johti kenraalinarvoinen insinööriupseeri.
  
1. Vanha linnoitus
+
Venäjällä linnoitusrakennus- ja insinöörijoukot sekä tykistö olivat 1729–1802 yhteisen johdon, Sotakollegion organisaatioon kuuluvan Tykistö- ja linnoituskanslian alaisia. Insinöörihallinto kuului 1700- luvun lopulla Tykistötoimituskunnan alaisuuteen. Insinöörikunnan johtajana toimi vuosina 1751 - 1802 kenraali-insinööri. Kun ministeriöt perustettiin 1802, eriytyi insinöörijoukkojen johto erilliseksi Insinööritoimituskunnaksi. 1800-luvun alussa linnoitukset oli ryhmitelty 'lohkoihin'. Suomen lohkoon kuuluivat myös Pietarin ja sen ympäristön sekä Arkangelin linnoitukset. Suuret linnoitushankkeet suunniteltiin esikuntatasolla sekä Tykistö- ja linnoituskansliassa tai Insinööritoimituskunnassa.  
  
2. Muita kuin Viipuria koskevia karttoja ja piirustuksia (Hamina ja vesistö, Helsinki ja Suomenlinna, Hämeenlinna, Käkisalmi, Lappeenranta, Pori, Savonlinna, Sortavala, Fort Slava, Koiviston sotilasalueet, Perkjärvi, Repola, Urpola, Tuohikotti, muut Viipurin tienoon alueita koskevat kartat, tiluskartat, Vaasa, Venäjän linnoituksia koskevat piirustukset
+
Linnoitusten rakentamisessa käytettiin useita eri toimintamuotoja. Insinöörikomennuskunnat saattoivat suoraan palkata töiden vaatiman henkilöstön ja organisoida rakennustyöt, mutta työt voitiin antaa urakalla ulkopuolisten suoritettavaksi. Myös sotaväkeä käytettiin rakennustöihin, kunnes sen käyttö kiellettiin.
  
3. Vuotuiste työpiirustukset (linnoitustyöt)
+
Viipuri säilytti sotilaallisen asemansa Pietarin etuvartioasemana myös vuoden 1812 jälkeen, jolloin Vanha Suomi liitettiin muun Suomen yhteyteen. Krimin sodan 1853 - 1856 aikana Viipuriin johtaville vesiväylille rakennettiin vedenalaisia sulkuja ja väylien varsille rakennettiin maavallituksia, linnakkeita ja tykkipattereita. Suuret linnoitustyöt Viipurissa ja sen ympäristössä jatkuivat sodan jälkeen. Kun mm. Viipurin Linnoituksen kaupunginosassa sijainneet vanhat vallit luovutettiin 1869 kaupungille, niiden sijaan rakennettiin 1860- luvulta alkaen uudet lujat varustukset eli ns. Itäinen patterialue.  Vuonna 1914 alkaneen ensimmäisen maailmansodan myötä ns. sapöörijoukkojen suorittamia kenttälinnoitustöitä voimistettiin ja ulotettiin aina Koiviston saarille saakka.
  
4. Aluekartat Vanhasta linnoituksesta
+
== Mitä aineistoja Viipurin insinöörikomennuskunnan arkisto sisältää? ==
  
5. Harkinsaari
+
[https://arkisto.fi/fi/info/yhteystiedot Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa] säilytettävä Viipurin insinöörikomennuskunnan arkisto ulottuu ajallisesti 1700-luvulta itsenäisyyden ajan alkuvuosiin saakka. Siihen sisältyy piirustus- ja kartta-aineistoja, jotka on laadittu eri linnoituksissa toimineiden insinöörikomennuskuntien toimesta. Viipurin insinöörikomennuskunnan linnoitus- ja rakennuspiirustusten arkiston runsaat 6000 karttaa ja piirustusta jakaantuu seuraaviin alueellisiin ja paikkakunnittaisiin alueisiin: 
  
6. Saariston yleiskartat (Viipurista Santajoelle ja Koivistoon, Harkinsaari, Suonionsaari, Kultan Kivisaari, Hannukkala, alue Viipurista Harkinsaareen, saaristo Ristsalmelle ja Koivistolle, Viipurin ympäristön linnoitukset, Viipurin saaristo Kilpsaaresta Uuraaseen, Viipurin ympäristö Uuraasta Mustasaareen, Uuraksen puolustus- ja linnoituslaitteet, Uuras - Mustasaari - Ruokoluoto
+
#Vanha linnoitus
  
7. Linnoitusalueen yleiskartat: Linnoitus, Linna, Pyhä Anna, Pietarin esikaupunki, Viipurin lähiympäristö
+
#Muita kuin Viipuria koskevia karttoja ja piirustuksia (Hamina ympäristöineen, Helsinki ja Suomenlinna, Hämeenlinna, Käkisalmi, Lappeenranta, Pori, Savonlinna, Sortavala, Fort Slava, Koiviston sotilasalueet, Perkjärvi, Repola, Urpola, Tuohikotti, muut Viipurin läänin alueita koskevat kartat, Vaasa, Venäjän linnoituksia koskevat piirustukset)
  
8. Pyhä Anna ja Tervaniemi  
+
#Vuotuiset työpiirustukset (linnoitustyöt)
 +
#Aluekartat Vanhasta linnoituksesta
 +
#Harkinsaari
 +
#Saariston yleiskartat
 +
#Linnoitusalueen yleiskartat
 +
#Pyhä Anna ja Tervaniemi
 +
#Ravansaari
 +
#Turkinsaaari
 +
#Ruokoluoto, Hannukkalansaari, Niemelä
 +
#Mustasaari ja Kultan Kivisaari
 +
#Uuras, Suonionsaari ja Tuppura
 +
#Hannusteeni
 +
#Kilpsaari
 +
#Viipurin linna
 +
#Itäinen patterialue
 +
#Linnansaari ja Sorvali
 +
#Pietarin esikaupunki, Papula ja Pantsarlahti
 +
#Neitsytniemen sotilassairaala
 +
#Neitsytniemi - Saunalahti - Hiekka- sotilasalue
 +
#Muut linnoitusta koskevat piirustukset
 +
#Linnoituslaitteet
  
9. Ravansaari
+
Kartat ja piirustukset, jotka ovat lähes poikkeuksetta venäjänkielisiä, liittyvät usein linnoituksissa vuosittain suoritettuihin rakennus- ja korjaustöihin. Arkisto sisältää pääasiassa Viipuria ja sen lähialueita koskevia linnoitus- ja rakennuspiirustuksia. Karttojen joukossa on laajempia alueita koskevia alue- ja yleis- ja vesistökarttoja, mutta myös sangen yksityiskohtaisia piirustuksia kaikista sotilaskäyttöön tarvittavista rakennelmista. Aineiston joukossa on piirustuksia linnoituslaitteista, kasarmeista, ruutikellareista, tykkipattereista ym. puolustuslaitteista.  Piirustukset sisältävät myös sangen arkista aiheistoa, piirustuksia kaivoista, käymälöistä, kaalikellareista ja huonekaluista. Piirustuksia löytyykin lähes kaikilta sotilaselämän osa-alueilta.  
  
10. Turkinsaaari
+
== Mihin arkiston aineistoa voidaan käyttää? ==
  
11. Ruokoluoto, Hannukkalansaari, Niemelä
+
Viipurin insinöörikomennuskunnan arkiston sisältämää kartta- ja piirustusaineistoa voidaan käyttää sotahistoriallisena lähteenä tutkittaessa venäläisten joukko-osastojen Viipurissa ja sen ympäristössä suorittamia linnoitustöitä. Aineistoa voidaan käyttää rakennushistoriallisessa ja kaupunkimaantieteellisessä tutkimuksessa haluttaessa perehtyä menneiden vuosisatojen linnoitusarkkitehtuuriin. Karttoja ja piirustuksia voidaan käyttää myös apuna linnoitusten ja kasarmien restaurointitöissä. Koska monet arkiston piirustukset ovat hyvin yksityiskohtaisia, niiden sisältämiä rakennusteknisiä yksityiskohtia voidaan soveltaa myös nykyajan arkirakentamisessa. 
  
12. Mustasaari ja Kultan Kivisaari
+
== Kuinka löydän haluamani piirustuksen? ==
  
13. Uuras, Suonionsaari ja Tuppura
+
Viipurin insinöörikomennuskunnan kartat ja piirustukset ovat käytettävissä alkuperäisinä tutkijasaleissa tai sähköisessä muodossa [https://astia.narc.fi/uusiastia/ Astiassa]. Jos kartta tai piirustus on digitoitu, alkuperäistä ei luovuteta käyttöön. Kyseisen arkiston [https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=1658269127 korttinäkymän] löytää Astian hakutoiminnolla esimerkiksi hakusanoilla ''Viipurin insinöörikomennusk*''.
  
14. Hannusteeni
+
Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa säilytettävät Viipurin insinöörikomennuskunnan asiakirjat ovat osa laajempaa arkistollista kokonaisuutta. Osa aineistoista on joutunut Venäjälle, mutta myös Kansallisarkistossa säilytettävään "Venäläisten sotilasasiakirjojen kokoelmaan 1722 - 1918" (arkistoluettelo 342:1, s. 17-20) sisältyy vähäinen määrä Vanhan Suomen alueella toimineiden insinöörikomennuskuntien asiakirjoja.  
  
15. Kilpsaari
+
Viipurin insinöörikomennuskunnan piirustuksia sisältyy myös vuonna 2009 Museovirastosta Kansallisarkistoon siirrettyyn "Venäläisen insinöörikomennuskunnan piirustuskokoelmaan", jonka venäläiset olivat jättäneet Suomenlinnaan 1918. Museoviraston edeltäjä Muinaistieteellinen toimikunta sai sen haltuunsa 1920- luvulla. Kansallisarkistossa tämä kokoelma on sisällytetty kokoelmaan [http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Ven%C3%A4l%C3%A4iset_sotilasasiakirjat_VeSA "VeSA linnoitus- ja rakennuspiirustukset"]. Tämä piirustus- ja kartta-aineisto on käytettävissä internetin kautta [https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_toimija.html?id=EAC_1651271076 Astia-verkkopalvelussa].  
  
16. Viipurin linna
+
''Venäjän sotahistoriallisessa keskusarkistossa (RGVIA) ''säilytettävään fondiin "Suomen sotilaspiirin sotilasrakentamisen komppaniat ja insinöörikomennuskunnat" (fondi 935) sisältyy Viipurin insinöörikomennuskuntien arkistoihin kuuluneita asiakirjoja.  
  
17. Itäinen patterialue
+
Asiakirjoja, joilla on yhteys Vanhan Suomen insinöörikomennuskuntiin sisältyy myös mm. Venäjän ''sotahistoriallisessa keskusarkistossa (RGVIA) ''säilytettävään Venäjän insinöörihallinnon fondiin 349 sekä Pietarissa ''Venäjän kansalliskirjastossa (RNB)'' säilytettävään Insinööritoimituskunnan päällikön, kenraali Johann Petr van Suchteleinin kokoelmaan, fondi 993. van Suchtelein toimi jonkin aikaa Viipurin insinöörikomennuskuntaa johtavana kenraalina. Yksityiskohtaisempi selostus Viipurin ja muun Vanhan Suomen insinöörikomennuskuntien arkistoista Suomessa ja Venäjällä  sisältyy  ''Arkistolaitoksen yleisluetteloon VI Vanhan Suomen arkistot.''
  
18. Linnansaari ja Sorvali
+
== Kirjallisuutta ==
  
19. Pietarin esikaupunki, Papula ja Pantsarlahti
+
*''Venäläiset Suomessa 1809–1917. ''Toim. Kurkinen, Pauli. Historiallinen Arkisto 83, SHS, Helsinki 1985.
  
20. Neitsytniemen sotilassairaala
+
*Kaijanen, D. "Viipurin linnoitystyöt 1850–70-luvulla". ''Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran toimitteita 3. ''Helsinki 1978.  
  
21. Neitsytniemi - Saunalahti - Hiekka- sotilasalue
+
*Luntinen, Pertti, ''Imperial Russian army and navy in Finland 1808–1918. ''Studia Historica 56, SHS, Helsinki 1997.  
  
22. Muut linnoitusta koskevat piirustukset
+
*Orrman, Eljas & Paaskoski, Jyrki (toim.) Vanhan Suomen arkistot . Arkistolaitoksen yleisluettelo VI. Porvoo 2012.
 
 
23. Linnoituslaitteet
 
 
 
Kartat ja piirustukset, jotka ovat lähes poikkeuksetta venäjänkielisiä, liittyvät usein linnoituksissa vuosittain suoritettuihin rakennus- ja korjaustöihin.
 
 
 
== Mihin arkiston aineistoa voidaan käyttää ?   ==
 
 
 
Aineistoa voidaan käyttää sotahistoriallisena lähteenä tutkittaessa venäläisten joukko-osastojen Viipurissa ja sen ympäristössä suorittamia linnoitustötä. Karttoja ja piirustuksia voidaan käyttää myös rakennushistoriallisessa ja kaupunkimaantieteellisessä tutkimuksessa. Koska monet arkiston piirustukset ovat hyvin yksityiskohtaisia, niiden sisältämiä rakennusteknisiä yksityiskohtia voidaan soveltaa myös nykyajan arkirakentamisessa.  
 
 
 
== Kuinka löydän haluamani piirustuksen ?   ==
 
 
 
Mikkelin maakunta-arkistossa säilytettävään Viipurin insinöörikomennuskunnan arkistoon sisältyvät kartat ja piirustukset löytyvät  Vakka- arkistotietokannasta [http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/TarkHaku.action tarkennetun haun avulla]. Valitsemalla hakuehtojen kohdasta 1 Nimihaku, kirjoittamalla kenttään arkistonmuodostajan nimi "Viipurin insinöörikomennuskunta" ja painamalla Tee haku, päästään suoraan arkistonmuodostajan tietoihin. Painamalla arkistonmuodostajan nimeä sekä avautuvalla sivulla kohtaa "Viipurin insinöörikomennuskunnan linnoitus- ja rakennuspiirustusten arkisto (MMA)" päästään sivulle, josta ilmenee säilytettävän arkistoaineiston laajuus. Tältä sivulta löytyvää Sarjat- linkkiä painamalla päästään tutkimaan alueellisesti ryhmiteltyjen linnoitus- ja rakennuspiirustusten sarjatietoja.
 
 
 
Painamalla esim. kohtaa "Vanha linnoitus", saadaan esiin listaus kaikista Viipurin vanhaa linnoitusta koskevista rakennuspiirustuksista. Halutun piirustuksen yksikkötietoa klikkaamalla, päästään tarkastelemaan tarkemmin piirustuksen tietosisältöä. Mikäli aineisto on digitoitu, arkistoyksikön säilytysyksikön kohdalla on punainen teksti ''Aineisto on tallennettu digitaaliarkistoon''. Tekstiä painamalla päästään Arkistolaitoksen digitaaliarkistoon tarkastelemaan haluttua piirustusta.
 
 
 
== Kirjallisuutta  ==
 
 
 
''Venäläiset Suomessa 1809 - 1917. ''Toim. Kurkinen, Pauli. Historiallinen Arkisto 83, SHS, Helsinki 1985.  
 
 
 
Kaijanen, D. "Viipurin linnoitystyöt 1850 - 70- luvulla". ''Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran toimitteita 3. ''Helsinki 1978.
 
 
 
Luntinen, Pertti, ''Imperial Russian army and navy in Finland 1808 - 1918. ''Studia Historica 56, SHS, Helsinki 1997.
 
 
 
[http://www.narc.fi/vesa/ Venäläiset sotilasasiakirjat] (Arkistolaitoksen verkkonäyttely)
 

Nykyinen versio 27. syyskuuta 2022 kello 09.45

Muista myös nämä

Luovutetun alueen varuskuntien arkkitehti- ja rakennepiirustukset

Venäläiset sotilasasiakirjat 

Mikä oli Viipurin insinöörikomennuskunta?

Vuonna 1721 Uudenkaupungin ja 1743 Turun rauhassa Venäjän keisarikuntaan liitetyille alueille, ns. Vanhaan Suomeen sijoitettiin venäläisiä sotilasjoukko-osastoja. Linnoituspaikkakunnilla, kuten Viipurissa toimi 1700- luvun alkupuolelta lähtien aina autonomian ajalle saakka linnoitusten komendanttien alaisuudessa toimivia insinöörikomennuskuntia, joiden tehtävänä oli varustusten rakentamiseen ja ylläpitoon liittyvä suunnittelu sekä rakennuttajana toimiminen. Vanhan Suomen insinöörikomennuskunnat, joiden miesvahvuus vuonna 1801 vaihteli 10 ja 28 välillä toimivat Viipurin insinöörikomennuskunnan alaisuudessa. Insinöörikomennuskuntaa johti kenraalinarvoinen insinööriupseeri.

Venäjällä linnoitusrakennus- ja insinöörijoukot sekä tykistö olivat 1729–1802 yhteisen johdon, Sotakollegion organisaatioon kuuluvan Tykistö- ja linnoituskanslian alaisia. Insinöörihallinto kuului 1700- luvun lopulla Tykistötoimituskunnan alaisuuteen. Insinöörikunnan johtajana toimi vuosina 1751 - 1802 kenraali-insinööri. Kun ministeriöt perustettiin 1802, eriytyi insinöörijoukkojen johto erilliseksi Insinööritoimituskunnaksi. 1800-luvun alussa linnoitukset oli ryhmitelty 'lohkoihin'. Suomen lohkoon kuuluivat myös Pietarin ja sen ympäristön sekä Arkangelin linnoitukset. Suuret linnoitushankkeet suunniteltiin esikuntatasolla sekä Tykistö- ja linnoituskansliassa tai Insinööritoimituskunnassa.

Linnoitusten rakentamisessa käytettiin useita eri toimintamuotoja. Insinöörikomennuskunnat saattoivat suoraan palkata töiden vaatiman henkilöstön ja organisoida rakennustyöt, mutta työt voitiin antaa urakalla ulkopuolisten suoritettavaksi. Myös sotaväkeä käytettiin rakennustöihin, kunnes sen käyttö kiellettiin.

Viipuri säilytti sotilaallisen asemansa Pietarin etuvartioasemana myös vuoden 1812 jälkeen, jolloin Vanha Suomi liitettiin muun Suomen yhteyteen. Krimin sodan 1853 - 1856 aikana Viipuriin johtaville vesiväylille rakennettiin vedenalaisia sulkuja ja väylien varsille rakennettiin maavallituksia, linnakkeita ja tykkipattereita. Suuret linnoitustyöt Viipurissa ja sen ympäristössä jatkuivat sodan jälkeen. Kun mm. Viipurin Linnoituksen kaupunginosassa sijainneet vanhat vallit luovutettiin 1869 kaupungille, niiden sijaan rakennettiin 1860- luvulta alkaen uudet lujat varustukset eli ns. Itäinen patterialue.  Vuonna 1914 alkaneen ensimmäisen maailmansodan myötä ns. sapöörijoukkojen suorittamia kenttälinnoitustöitä voimistettiin ja ulotettiin aina Koiviston saarille saakka.

Mitä aineistoja Viipurin insinöörikomennuskunnan arkisto sisältää?

Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa säilytettävä Viipurin insinöörikomennuskunnan arkisto ulottuu ajallisesti 1700-luvulta itsenäisyyden ajan alkuvuosiin saakka. Siihen sisältyy piirustus- ja kartta-aineistoja, jotka on laadittu eri linnoituksissa toimineiden insinöörikomennuskuntien toimesta. Viipurin insinöörikomennuskunnan linnoitus- ja rakennuspiirustusten arkiston runsaat 6000 karttaa ja piirustusta jakaantuu seuraaviin alueellisiin ja paikkakunnittaisiin alueisiin: 

  1. Vanha linnoitus
  1. Muita kuin Viipuria koskevia karttoja ja piirustuksia (Hamina ympäristöineen, Helsinki ja Suomenlinna, Hämeenlinna, Käkisalmi, Lappeenranta, Pori, Savonlinna, Sortavala, Fort Slava, Koiviston sotilasalueet, Perkjärvi, Repola, Urpola, Tuohikotti, muut Viipurin läänin alueita koskevat kartat, Vaasa, Venäjän linnoituksia koskevat piirustukset)
  1. Vuotuiset työpiirustukset (linnoitustyöt)
  2. Aluekartat Vanhasta linnoituksesta
  3. Harkinsaari
  4. Saariston yleiskartat
  5. Linnoitusalueen yleiskartat
  6. Pyhä Anna ja Tervaniemi
  7. Ravansaari
  8. Turkinsaaari
  9. Ruokoluoto, Hannukkalansaari, Niemelä
  10. Mustasaari ja Kultan Kivisaari
  11. Uuras, Suonionsaari ja Tuppura
  12. Hannusteeni
  13. Kilpsaari
  14. Viipurin linna
  15. Itäinen patterialue
  16. Linnansaari ja Sorvali
  17. Pietarin esikaupunki, Papula ja Pantsarlahti
  18. Neitsytniemen sotilassairaala
  19. Neitsytniemi - Saunalahti - Hiekka- sotilasalue
  20. Muut linnoitusta koskevat piirustukset
  21. Linnoituslaitteet

Kartat ja piirustukset, jotka ovat lähes poikkeuksetta venäjänkielisiä, liittyvät usein linnoituksissa vuosittain suoritettuihin rakennus- ja korjaustöihin. Arkisto sisältää pääasiassa Viipuria ja sen lähialueita koskevia linnoitus- ja rakennuspiirustuksia. Karttojen joukossa on laajempia alueita koskevia alue- ja yleis- ja vesistökarttoja, mutta myös sangen yksityiskohtaisia piirustuksia kaikista sotilaskäyttöön tarvittavista rakennelmista. Aineiston joukossa on piirustuksia linnoituslaitteista, kasarmeista, ruutikellareista, tykkipattereista ym. puolustuslaitteista.  Piirustukset sisältävät myös sangen arkista aiheistoa, piirustuksia kaivoista, käymälöistä, kaalikellareista ja huonekaluista. Piirustuksia löytyykin lähes kaikilta sotilaselämän osa-alueilta.  

Mihin arkiston aineistoa voidaan käyttää?

Viipurin insinöörikomennuskunnan arkiston sisältämää kartta- ja piirustusaineistoa voidaan käyttää sotahistoriallisena lähteenä tutkittaessa venäläisten joukko-osastojen Viipurissa ja sen ympäristössä suorittamia linnoitustöitä. Aineistoa voidaan käyttää rakennushistoriallisessa ja kaupunkimaantieteellisessä tutkimuksessa haluttaessa perehtyä menneiden vuosisatojen linnoitusarkkitehtuuriin. Karttoja ja piirustuksia voidaan käyttää myös apuna linnoitusten ja kasarmien restaurointitöissä. Koska monet arkiston piirustukset ovat hyvin yksityiskohtaisia, niiden sisältämiä rakennusteknisiä yksityiskohtia voidaan soveltaa myös nykyajan arkirakentamisessa.

Kuinka löydän haluamani piirustuksen?

Viipurin insinöörikomennuskunnan kartat ja piirustukset ovat käytettävissä alkuperäisinä tutkijasaleissa tai sähköisessä muodossa Astiassa. Jos kartta tai piirustus on digitoitu, alkuperäistä ei luovuteta käyttöön. Kyseisen arkiston korttinäkymän löytää Astian hakutoiminnolla esimerkiksi hakusanoilla Viipurin insinöörikomennusk*.

Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa säilytettävät Viipurin insinöörikomennuskunnan asiakirjat ovat osa laajempaa arkistollista kokonaisuutta. Osa aineistoista on joutunut Venäjälle, mutta myös Kansallisarkistossa säilytettävään "Venäläisten sotilasasiakirjojen kokoelmaan 1722 - 1918" (arkistoluettelo 342:1, s. 17-20) sisältyy vähäinen määrä Vanhan Suomen alueella toimineiden insinöörikomennuskuntien asiakirjoja.

Viipurin insinöörikomennuskunnan piirustuksia sisältyy myös vuonna 2009 Museovirastosta Kansallisarkistoon siirrettyyn "Venäläisen insinöörikomennuskunnan piirustuskokoelmaan", jonka venäläiset olivat jättäneet Suomenlinnaan 1918. Museoviraston edeltäjä Muinaistieteellinen toimikunta sai sen haltuunsa 1920- luvulla. Kansallisarkistossa tämä kokoelma on sisällytetty kokoelmaan "VeSA linnoitus- ja rakennuspiirustukset". Tämä piirustus- ja kartta-aineisto on käytettävissä internetin kautta Astia-verkkopalvelussa.

Venäjän sotahistoriallisessa keskusarkistossa (RGVIA) säilytettävään fondiin "Suomen sotilaspiirin sotilasrakentamisen komppaniat ja insinöörikomennuskunnat" (fondi 935) sisältyy Viipurin insinöörikomennuskuntien arkistoihin kuuluneita asiakirjoja.

Asiakirjoja, joilla on yhteys Vanhan Suomen insinöörikomennuskuntiin sisältyy myös mm. Venäjän sotahistoriallisessa keskusarkistossa (RGVIA) säilytettävään Venäjän insinöörihallinnon fondiin 349 sekä Pietarissa Venäjän kansalliskirjastossa (RNB) säilytettävään Insinööritoimituskunnan päällikön, kenraali Johann Petr van Suchteleinin kokoelmaan, fondi 993. van Suchtelein toimi jonkin aikaa Viipurin insinöörikomennuskuntaa johtavana kenraalina. Yksityiskohtaisempi selostus Viipurin ja muun Vanhan Suomen insinöörikomennuskuntien arkistoista Suomessa ja Venäjällä sisältyy Arkistolaitoksen yleisluetteloon VI Vanhan Suomen arkistot.

Kirjallisuutta

  • Venäläiset Suomessa 1809–1917. Toim. Kurkinen, Pauli. Historiallinen Arkisto 83, SHS, Helsinki 1985.
  • Kaijanen, D. "Viipurin linnoitystyöt 1850–70-luvulla". Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran toimitteita 3. Helsinki 1978.
  • Luntinen, Pertti, Imperial Russian army and navy in Finland 1808–1918. Studia Historica 56, SHS, Helsinki 1997.
  • Orrman, Eljas & Paaskoski, Jyrki (toim.) Vanhan Suomen arkistot . Arkistolaitoksen yleisluettelo VI. Porvoo 2012.