Ero sivun ”Viipurin insinöörikomennuskunta” versioiden välillä

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
p
 
(49 välissä olevaa versiota 7 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
== Mikä oli Viipurin insinöörikomennuskunta ?   ==
+
{{Aiheeseen liittyvät linkit
 +
|linkit=
 +
[[Luovutetun alueen varuskuntien arkkitehti- ja rakennepiirustukset]]
  
Vuonna 1721 Uudenkaupungin ja 1743 Turun rauhassa Venäjän keisarikuntaan liitetyille alueille, ns. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Vanha_Suomi Vanhaan Suomeen ] sijoitettiin venäläisiä sotilasjoukko-osastoja. Linnoituspaikkakunnilla, kuten Viipurissa toimi 1700- luvun alkupuolelta lähtien aina autonomian ajalle saakka linnoitusten komendanttien alaisuudessa toimivia insinöörikomennuskuntia, joiden tehtävänä oli varustusten rakentamiseen ja ylläpitoon liittyvä suunnittelu sekä rakennuttajana toimiminen. Vanhan Suomen insinöörikomennuskunnat, joiden miesvahvuus vuonna 1801 vaihteli 10 ja 28 välillä, toimivat Viipurin insinöörikomennuskunnan alaisuudessa. Insinöörikomennuskuntaa johti kenraalinarvoinen insinööriupseeri.
+
[[Venäläiset sotilasasiakirjat VeSA|Venäläiset sotilasasiakirjat]]
  
Venäjällä linnoitusrakennus- ja insinöörijoukot sekä tykistö olivat 1729 - 1802 yhteisen johdon, Sotakollegion organisaatioon kuuluvan Tykistö- ja linnoituskanslian alaisia. Insinöörihallinto kuului 1700- luvun lopulla Tykistötoimituskunnan alaisuuteen. Insinöörikunnan johtajana toimi vuosina 1751 - 1802 kenraali-insinööri. Kun ministeriöt perustettiin 1802, eriytyi insinöörijoukkojen johto erilliseksi Insinööritoimituskunnaksi. 1800- luvun alussa linnoitukset oli ryhmitelty 'lohkoihin'. Suomen lohkoon kuuluivat myös Pietarin ja sen ympäristön sekä Arkangelin linnoitukset. Suuret linnoitushankkeet suunniteltiin esikuntatasolla sekä Tykistö- ja linnoituskansliassa tai Insinööritoimituskunnassa.
+
}}
  
Linnoitusten rakentamisessa käytettiin useita eri toimintamuotoja. Insinöörikomennuskunnat saattoivat suoraan palkata töiden vaatiman henkilöstön ja organisoida rakennustyöt, mutta työt voitiin antaa urakalla ulkopuolisten suoritettavaksi. Myös sotaväkeä käytettiin rakennustöihin, kunnes sen käyttö kiellettiin.
+
== Mikä oli Viipurin insinöörikomennuskunta?  ==
  
Viipurin säilytti sotilaallisen asemansa Pietarin etuvartioasemana myös vuoden 1812 jälkeen, jolloin Vanha Suomi liitettiin muun Suomen yhteyteen. Krimin sodan 1853 - 1856 aikana Viipuriin johtaville vesiväylille rakennettiin vedenalaisia sulkuja ja väylien varsille rakennettiin maavallituksia, linnakkeita ja tykkipattereita. Suuret linnoitustyöt Viipurissa ja sen ympäristössä jatkuivat sodan jälkeen. Kun  mm. Viipurin Linnoituksen kaupunginosassa sijainneet vanhat vallit luovutettiin 1869 kaupungille, niiden sijaan rakennettiin 1860- luvulta alkaen uudet lujat varustukset eli ns. Itäinen patterialue.  Vuonna 1914 alkaneen ensimmäisen maailmansodan myötä ns. sapöörijoukkojen suorittamia kenttälinnoitustöitä voimistettiin ja ulotettiin aina Koiviston saarille saakka.  
+
Vuonna 1721 Uudenkaupungin ja 1743 Turun rauhassa Venäjän keisarikuntaan liitetyille alueille, ns. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Vanha_Suomi Vanhaan Suomeen] sijoitettiin venäläisiä sotilasjoukko-osastoja. Linnoituspaikkakunnilla, kuten Viipurissa toimi 1700- luvun alkupuolelta lähtien aina autonomian ajalle saakka linnoitusten komendanttien alaisuudessa toimivia insinöörikomennuskuntia, joiden tehtävänä oli varustusten rakentamiseen ja ylläpitoon liittyvä suunnittelu sekä rakennuttajana toimiminen. Vanhan Suomen insinöörikomennuskunnat, joiden miesvahvuus vuonna 1801 vaihteli 10 ja 28 välillä toimivat Viipurin insinöörikomennuskunnan alaisuudessa. Insinöörikomennuskuntaa johti kenraalinarvoinen insinööriupseeri.  
  
== Mitä aineistoja Viipurin insinöörikomennuskunnan arkisto sisältää ?   ==
+
Venäjällä linnoitusrakennus- ja insinöörijoukot sekä tykistö olivat 1729–1802 yhteisen johdon, Sotakollegion organisaatioon kuuluvan Tykistö- ja linnoituskanslian alaisia. Insinöörihallinto kuului 1700- luvun lopulla Tykistötoimituskunnan alaisuuteen. Insinöörikunnan johtajana toimi vuosina 1751 - 1802 kenraali-insinööri. Kun ministeriöt perustettiin 1802, eriytyi insinöörijoukkojen johto erilliseksi Insinööritoimituskunnaksi. 1800-luvun alussa linnoitukset oli ryhmitelty 'lohkoihin'. Suomen lohkoon kuuluivat myös Pietarin ja sen ympäristön sekä Arkangelin linnoitukset. Suuret linnoitushankkeet suunniteltiin esikuntatasolla sekä Tykistö- ja linnoituskansliassa tai Insinööritoimituskunnassa.
  
Mikkelin maakunta-arkistossa säilytettävä Viipurin insinöörikomennuskunnan arkisto on osa suuremmasta kokonaisuudesta.  Ajallisesti aineisto ulottuu 1700- luvulta itsenäisyyden ajan alkuvuosiin saakka. Siihen sisältyy piirustus- ja kartta- aineistoja, jotka on laadittu eri linnoituksissa toimineiden insinöörikomennuskuntien toimesta. Viipurin insinöörikomennuskunnan linnoitus- ja rakennuspiirustusten arkiston runsaat 6000 karttaa ja piirustusta jakaantuu seuraaviin alueellisiin ja paikkakunnittaisiin alueisiin: 
+
Linnoitusten rakentamisessa käytettiin useita eri toimintamuotoja. Insinöörikomennuskunnat saattoivat suoraan palkata töiden vaatiman henkilöstön ja organisoida rakennustyöt, mutta työt voitiin antaa urakalla ulkopuolisten suoritettavaksi. Myös sotaväkeä käytettiin rakennustöihin, kunnes sen käyttö kiellettiin.  
 
 
1. Vanha linnoitus
 
 
 
2. Muita kuin Viipuria koskevia karttoja ja piirustuksia (Hamina ympäristöineen, Helsinki ja Suomenlinna, Hämeenlinna, Käkisalmi, Lappeenranta, Pori, Savonlinna, Sortavala, Fort Slava, Koiviston sotilasalueet, Perkjärvi, Repola, Urpola, Tuohikotti, muut Viipurin läänin alueita koskevat kartat, Vaasa, Venäjän linnoituksia koskevat piirustukset
 
 
 
3. Vuotuiset työpiirustukset (linnoitustyöt)
 
 
 
4. Aluekartat Vanhasta linnoituksesta
 
 
 
5. Harkinsaari
 
 
 
6. Saariston yleiskartat
 
 
 
7. Linnoitusalueen yleiskartat
 
 
 
8. Pyhä Anna ja Tervaniemi
 
 
 
9. Ravansaari
 
 
 
10. Turkinsaaari
 
 
 
11. Ruokoluoto, Hannukkalansaari, Niemelä
 
 
 
12. Mustasaari ja Kultan Kivisaari
 
 
 
13. Uuras, Suonionsaari ja Tuppura
 
 
 
14. Hannusteeni
 
 
 
15. Kilpsaari
 
 
 
16. Viipurin linna
 
 
 
17. Itäinen patterialue
 
 
 
18. Linnansaari ja Sorvali
 
 
 
19. Pietarin esikaupunki, Papula ja Pantsarlahti
 
 
 
20. Neitsytniemen sotilassairaala
 
 
 
21. Neitsytniemi - Saunalahti - Hiekka- sotilasalue
 
 
 
22. Muut linnoitusta koskevat piirustukset
 
  
23. Linnoituslaitteet
+
Viipuri säilytti sotilaallisen asemansa Pietarin etuvartioasemana myös vuoden 1812 jälkeen, jolloin Vanha Suomi liitettiin muun Suomen yhteyteen. Krimin sodan 1853 - 1856 aikana Viipuriin johtaville vesiväylille rakennettiin vedenalaisia sulkuja ja väylien varsille rakennettiin maavallituksia, linnakkeita ja tykkipattereita. Suuret linnoitustyöt Viipurissa ja sen ympäristössä jatkuivat sodan jälkeen. Kun mm. Viipurin Linnoituksen kaupunginosassa sijainneet vanhat vallit luovutettiin 1869 kaupungille, niiden sijaan rakennettiin 1860- luvulta alkaen uudet lujat varustukset eli ns. Itäinen patterialue.  Vuonna 1914 alkaneen ensimmäisen maailmansodan myötä ns. sapöörijoukkojen suorittamia kenttälinnoitustöitä voimistettiin ja ulotettiin aina Koiviston saarille saakka.  
  
Kartat ja piirustukset, jotka ovat lähes poikkeuksetta venäjänkielisiä, liittyvät usein linnoituksissa vuosittain suoritettuihin rakennus- ja korjaustöihin. Arkisto sisältää pääasiassa Viipuria ja sen lähialueita koskevia linnoitus- ja rakennuspiirustuksia. Karttojen joukossa on laajempia alueita koskevia alue- ja yleis- ja vesistökarttoja, mutta myös sangen yksityiskohtaisia piirustuksia kaikista sotilaskäyttöön tarvittavista rakennelmista. Aineiston joukossa on piirustuksia linnoituslaitteista, kasarmeista, ruutikellareista, tykkipattereista ym. puolustuslaitteista.  Piirustusaineisto sisältää myös sangen arkista aineistoa, piirustuksia kaivoista, käymälöistä, kaalikellareista ja huonekaluista. Piirustuksia löytyykin lähes kaikilta sotilaselämän osa-alueilta.  
+
== Mitä aineistoja Viipurin insinöörikomennuskunnan arkisto sisältää? ==
  
== Mihin arkiston aineistoa voidaan käyttää ?   ==
+
[https://arkisto.fi/fi/info/yhteystiedot Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa] säilytettävä Viipurin insinöörikomennuskunnan arkisto ulottuu ajallisesti 1700-luvulta itsenäisyyden ajan alkuvuosiin saakka. Siihen sisältyy piirustus- ja kartta-aineistoja, jotka on laadittu eri linnoituksissa toimineiden insinöörikomennuskuntien toimesta. Viipurin insinöörikomennuskunnan linnoitus- ja rakennuspiirustusten arkiston runsaat 6000 karttaa ja piirustusta jakaantuu seuraaviin alueellisiin ja paikkakunnittaisiin alueisiin:   
  
Viipurin insinöörikomennuskunnan arkiston sisältämää kartta- ja piirustusaineistoa voidaan käyttää sotahistoriallisena lähteenä tutkittaessa venäläisten joukko-osastojen Viipurissa ja sen ympäristössä suorittamia linnoitustöitä. Aineistoa voidaan käyttää myös rakennushistoriallisessa ja kaupunkimaantieteellisessä tutkimuksessa haluttaessa perehtyä menneiden vuosisatojen linnoitusarkkitehtuuriin. Aineistoa voidaan käyttää  apuna linnoitusten ja kasarmien restaurointitöissä. Koska monet arkiston piirustukset ovat hyvin yksityiskohtaisia, niiden sisältämiä rakennusteknisiä yksityiskohtia voidaan soveltaa myös nykyajan arkirakentamisessa.  
+
#Vanha linnoitus
  
== Kuinka löydän haluamani piirustuksen ?  ==
+
#Muita kuin Viipuria koskevia karttoja ja piirustuksia (Hamina ympäristöineen, Helsinki ja Suomenlinna, Hämeenlinna, Käkisalmi, Lappeenranta, Pori, Savonlinna, Sortavala, Fort Slava, Koiviston sotilasalueet, Perkjärvi, Repola, Urpola, Tuohikotti, muut Viipurin läänin alueita koskevat kartat, Vaasa, Venäjän linnoituksia koskevat piirustukset)
  
Mikkelin maakunta-arkistossa säilytettävään Viipurin insinöörikomennuskunnan arkistoon sisältyvät kartat ja piirustukset löytyvät  Vakka- arkistotietokannasta [http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/TarkHaku.action tarkennetun haun avulla]. Valitsemalla hakuehtojen kohdasta 1 Nimihaku, kirjoittamalla kenttään arkistonmuodostajan nimi "Viipurin insinöörikomennuskunta" ja painamalla Tee haku, päästään suoraan arkistonmuodostajan tietoihin. Painamalla arkistonmuodostajan nimeä sekä avautuvalla sivulla kohtaa "Viipurin insinöörikomennuskunnan linnoitus- ja rakennuspiirustusten arkisto (MMA)" päästään sivulle, josta ilmenee säilytettävän arkistoaineiston laajuus. Tältä sivulta löytyvää Sarjat- linkkiä painamalla päästään tutkimaan alueellisesti ryhmiteltyjen linnoitus- ja rakennuspiirustusten sarjatietoja.
+
#Vuotuiset työpiirustukset (linnoitustyöt)
 +
#Aluekartat Vanhasta linnoituksesta
 +
#Harkinsaari
 +
#Saariston yleiskartat
 +
#Linnoitusalueen yleiskartat
 +
#Pyhä Anna ja Tervaniemi
 +
#Ravansaari
 +
#Turkinsaaari
 +
#Ruokoluoto, Hannukkalansaari, Niemelä
 +
#Mustasaari ja Kultan Kivisaari
 +
#Uuras, Suonionsaari ja Tuppura
 +
#Hannusteeni
 +
#Kilpsaari
 +
#Viipurin linna
 +
#Itäinen patterialue
 +
#Linnansaari ja Sorvali
 +
#Pietarin esikaupunki, Papula ja Pantsarlahti
 +
#Neitsytniemen sotilassairaala
 +
#Neitsytniemi - Saunalahti - Hiekka- sotilasalue
 +
#Muut linnoitusta koskevat piirustukset
 +
#Linnoituslaitteet
  
Painamalla esim. kohtaa "Vanha linnoitus", saadaan esiin listaus kaikista Viipurin vanhaa linnoitusta koskevista rakennuspiirustuksista. Halutun piirustuksen yksikkötietoa klikkaamalla, päästään tarkastelemaan tarkemmin piirustuksen tietosisältöä. Mikäli aineisto on digitoitu, arkistoyksikön säilytysyksikön kohdalla on punainen teksti ''Aineisto on tallennettu digitaaliarkistoon''. Tekstiä painamalla päästään Arkistolaitoksen digitaaliarkistoon tarkastelemaan haluttua piirustusta.  
+
Kartat ja piirustukset, jotka ovat lähes poikkeuksetta venäjänkielisiä, liittyvät usein linnoituksissa vuosittain suoritettuihin rakennus- ja korjaustöihin. Arkisto sisältää pääasiassa Viipuria ja sen lähialueita koskevia linnoitus- ja rakennuspiirustuksia. Karttojen joukossa on laajempia alueita koskevia alue- ja yleis- ja vesistökarttoja, mutta myös sangen yksityiskohtaisia piirustuksia kaikista sotilaskäyttöön tarvittavista rakennelmista. Aineiston joukossa on piirustuksia linnoituslaitteista, kasarmeista, ruutikellareista, tykkipattereista ym. puolustuslaitteista.  Piirustukset sisältävät myös sangen arkista aiheistoa, piirustuksia kaivoista, käymälöistä, kaalikellareista ja huonekaluista. Piirustuksia löytyykin lähes kaikilta sotilaselämän osa-alueilta.  
  
Viipurin insinöörikomennuskunnan kartat ja piirustukset ovat käytettävissä alkuperäisinä tutkijasaleissa ja suuri osa aineistosta on käytettävissä sähköisessä muodossa Arkistolaitoksen digitaaliarkistossa. Asiakirjoja voi etsiä sähköisen tilausjärjestelmän Astian ja Karttahaun avulla. Kirjoittamalla karttahakuun hakukriteeriksi "Viipurin insinöörikomennuskunta" näkyviin saadaan kaikki arkistoon kuuluvien karttojen ja piirustusten yksikkötiedot. Mikäli piirustus on digitoitu, karttahausta on suora linkki digitaaliarkistoon. Karttahaun avulla karttoja ja piirustuksia voi hakea mm. kartan nimekkeen, maantieteelliseen alueen tai tekijän nimellä.
+
== Mihin arkiston aineistoa voidaan käyttää? ==
  
Mikkelin maakunta-arkistossa säilytettävät Viipurin insinöörikomennuskunnan asiakirjat ovat osa laajempaa arkistollista kokonaisuutta. Osa aineistoista on joutunut Venäjälle, mutta myös Kansallisarkistossa säilytettävään ''Venäläisten sotilasasiakirjojen kokoelmaan 1722 - 1918 ''(arkistoluettelo 342:1, s. 17-20) sisältyy vähäinen määrä Vanhan Suomen alueella toimineiden insinöörikomennuskuntien asiakirjoja.  
+
Viipurin insinöörikomennuskunnan arkiston sisältämää kartta- ja piirustusaineistoa voidaan käyttää sotahistoriallisena lähteenä tutkittaessa venäläisten joukko-osastojen Viipurissa ja sen ympäristössä suorittamia linnoitustöitä. Aineistoa voidaan käyttää rakennushistoriallisessa ja kaupunkimaantieteellisessä tutkimuksessa haluttaessa perehtyä menneiden vuosisatojen linnoitusarkkitehtuuriin. Karttoja ja piirustuksia voidaan käyttää myös apuna linnoitusten ja kasarmien restaurointitöissä. Koska monet arkiston piirustukset ovat hyvin yksityiskohtaisia, niiden sisältämiä rakennusteknisiä yksityiskohtia voidaan soveltaa myös nykyajan arkirakentamisessa.  
  
''Museoviraston rakennushistoriallisella osastolla ''säilytetään"Venäläisen insinöörikomennuskunnan piirustuskokoelmaa", jonka venäläiset olivat jättäneet Suomenlinnaan 1918. Muinaistieteellinen toimikunta sai sen haltuunsa 1920- luvulla. Kokoelmaan sisältyy Vanhan Suomen linnoitusten lisäksi myös nuorempaa linnoituksia koskevaa kartta- ja piirustusaineistoa.
+
== Kuinka löydän haluamani piirustuksen? ==
  
''Venäjän sotahistoriallisessa keskusarkistossa'' säilytettävään fondiin "Suomen sotilaspiirin sotilasrakentamisen kompaniat ja insinöörikomennuskunnat" (fondi 935) sisältyy Viipurin insinöörikomennuskuntien arkistoihin kuuluneita asiakiroja.  
+
Viipurin insinöörikomennuskunnan kartat ja piirustukset ovat käytettävissä alkuperäisinä tutkijasaleissa tai sähköisessä muodossa [https://astia.narc.fi/uusiastia/ Astiassa]. Jos kartta tai piirustus on digitoitu, alkuperäistä ei luovuteta käyttöön. Kyseisen arkiston [https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=1658269127 korttinäkymän] löytää Astian hakutoiminnolla esimerkiksi hakusanoilla ''Viipurin insinöörikomennusk*''.  
  
''Venäjän sotahistoriallisessa ''kskusarkistossa (RGVIA) säilytettävään Venäjän insinöörihallinnon arkiston fondiin 349 sisältyvät Venäjän keisarikunnan linnoitusten linnoituspiirustukset. Ne ovat suurelta osin paikallisten insinöörikomennuskuntien laatimia ja sotilasinsinöörihallinnon eri aikoina toimineille keskusvirastoille toimittamia. Poikkeuksen muodostavat merivoimien alaiset linnoitukset, joita koskevat aineistot ovat Venäjän merisotalaivaston arkistossa. Venäjän sotahistoriallisessa keskusarkistossa Tykistötoimituskunnan arkisto  muodostaa fondin 5 ja Insinööritoimituskunnan arkisto fondin 826. Venäjän sotahistoriallisen keskusarkiston fondiin 349 sisältyvistä eräistä Vanhan Suomen linnoituksia koskevista piirustuksista on mikrofilmikopiot kansallisarkistossa (luettelo 608:3) sekä Museoviraston rakennushistorian osastolla.  
+
Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa säilytettävät Viipurin insinöörikomennuskunnan asiakirjat ovat osa laajempaa arkistollista kokonaisuutta. Osa aineistoista on joutunut Venäjälle, mutta myös Kansallisarkistossa säilytettävään "Venäläisten sotilasasiakirjojen kokoelmaan 1722 - 1918" (arkistoluettelo 342:1, s. 17-20) sisältyy vähäinen määrä Vanhan Suomen alueella toimineiden insinöörikomennuskuntien asiakirjoja.  
  
Vanhan Suomen linnoitusten rakentamiseen liittyviä asiakirjoja ja linnoityuspiirustuksia sisältyy myös Pietarissa ''Venäjän kansalliskirjastossa (RNB) ''säilytettävään Insinööritoimituskunnan päällikön, kenraali Johann Peter van Suchteleinin kokoelmaan, fondi 993. van Suchtelein toimi jonkin aikaa Viipurin insinöörikomennuskuntaa johtavana kenraalina.  
+
Viipurin insinöörikomennuskunnan piirustuksia sisältyy myös vuonna 2009 Museovirastosta Kansallisarkistoon siirrettyyn "Venäläisen insinöörikomennuskunnan piirustuskokoelmaan", jonka venäläiset olivat jättäneet Suomenlinnaan 1918. Museoviraston edeltäjä Muinaistieteellinen toimikunta sai sen haltuunsa 1920- luvulla. Kansallisarkistossa tämä kokoelma on sisällytetty kokoelmaan [http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Ven%C3%A4l%C3%A4iset_sotilasasiakirjat_VeSA "VeSA linnoitus- ja rakennuspiirustukset"]. Tämä piirustus- ja kartta-aineisto on käytettävissä internetin kautta [https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_toimija.html?id=EAC_1651271076 Astia-verkkopalvelussa].  
  
== Kirjallisuutta  ==
+
''Venäjän sotahistoriallisessa keskusarkistossa (RGVIA) ''säilytettävään fondiin "Suomen sotilaspiirin sotilasrakentamisen komppaniat ja insinöörikomennuskunnat" (fondi 935) sisältyy Viipurin insinöörikomennuskuntien arkistoihin kuuluneita asiakirjoja.
  
''Venäläiset Suomessa 1809 - 1917. ''Toim. Kurkinen, Pauli. Historiallinen Arkisto 83, SHS, Helsinki 1985.  
+
Asiakirjoja, joilla on yhteys Vanhan Suomen insinöörikomennuskuntiin sisältyy myös mm. Venäjän ''sotahistoriallisessa keskusarkistossa (RGVIA) ''säilytettävään Venäjän insinöörihallinnon fondiin 349 sekä Pietarissa ''Venäjän kansalliskirjastossa (RNB)'' säilytettävään Insinööritoimituskunnan päällikön, kenraali Johann Petr van Suchteleinin kokoelmaan, fondi 993. van Suchtelein toimi jonkin aikaa Viipurin insinöörikomennuskuntaa johtavana kenraalina. Yksityiskohtaisempi selostus Viipurin ja muun Vanhan Suomen insinöörikomennuskuntien arkistoista Suomessa ja Venäjällä  sisältyy  ''Arkistolaitoksen yleisluetteloon VI Vanhan Suomen arkistot.''
  
Kaijanen, D. "Viipurin linnoitystyöt 1850 - 70- luvulla". ''Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran toimitteita 3. ''Helsinki 1978.
+
== Kirjallisuutta ==
  
Luntinen, Pertti, ''Imperial Russian army and navy in Finland 1808 - 1918. ''Studia Historica 56, SHS, Helsinki 1997.  
+
*''Venäläiset Suomessa 1809–1917. ''Toim. Kurkinen, Pauli. Historiallinen Arkisto 83, SHS, Helsinki 1985.  
  
Orrman, Eljas & Paaskoski, Jyrki (toim.) Vanhan Suomen arkistot . Arkistolaitoksen yleisluettelo VI. Porvoo 2012.  
+
*Kaijanen, D. "Viipurin linnoitystyöt 1850–70-luvulla". ''Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran toimitteita 3. ''Helsinki 1978.  
  
<br>
+
*Luntinen, Pertti, ''Imperial Russian army and navy in Finland 1808–1918. ''Studia Historica 56, SHS, Helsinki 1997.
  
[http://www.narc.fi/vesa/ Venäläiset sotilasasiakirjat] (Arkistolaitoksen verkkonäyttely)
+
*Orrman, Eljas &amp; Paaskoski, Jyrki (toim.) Vanhan Suomen arkistot . Arkistolaitoksen yleisluettelo VI. Porvoo 2012.

Nykyinen versio 27. syyskuuta 2022 kello 09.45

Muista myös nämä

Luovutetun alueen varuskuntien arkkitehti- ja rakennepiirustukset

Venäläiset sotilasasiakirjat 

Mikä oli Viipurin insinöörikomennuskunta?

Vuonna 1721 Uudenkaupungin ja 1743 Turun rauhassa Venäjän keisarikuntaan liitetyille alueille, ns. Vanhaan Suomeen sijoitettiin venäläisiä sotilasjoukko-osastoja. Linnoituspaikkakunnilla, kuten Viipurissa toimi 1700- luvun alkupuolelta lähtien aina autonomian ajalle saakka linnoitusten komendanttien alaisuudessa toimivia insinöörikomennuskuntia, joiden tehtävänä oli varustusten rakentamiseen ja ylläpitoon liittyvä suunnittelu sekä rakennuttajana toimiminen. Vanhan Suomen insinöörikomennuskunnat, joiden miesvahvuus vuonna 1801 vaihteli 10 ja 28 välillä toimivat Viipurin insinöörikomennuskunnan alaisuudessa. Insinöörikomennuskuntaa johti kenraalinarvoinen insinööriupseeri.

Venäjällä linnoitusrakennus- ja insinöörijoukot sekä tykistö olivat 1729–1802 yhteisen johdon, Sotakollegion organisaatioon kuuluvan Tykistö- ja linnoituskanslian alaisia. Insinöörihallinto kuului 1700- luvun lopulla Tykistötoimituskunnan alaisuuteen. Insinöörikunnan johtajana toimi vuosina 1751 - 1802 kenraali-insinööri. Kun ministeriöt perustettiin 1802, eriytyi insinöörijoukkojen johto erilliseksi Insinööritoimituskunnaksi. 1800-luvun alussa linnoitukset oli ryhmitelty 'lohkoihin'. Suomen lohkoon kuuluivat myös Pietarin ja sen ympäristön sekä Arkangelin linnoitukset. Suuret linnoitushankkeet suunniteltiin esikuntatasolla sekä Tykistö- ja linnoituskansliassa tai Insinööritoimituskunnassa.

Linnoitusten rakentamisessa käytettiin useita eri toimintamuotoja. Insinöörikomennuskunnat saattoivat suoraan palkata töiden vaatiman henkilöstön ja organisoida rakennustyöt, mutta työt voitiin antaa urakalla ulkopuolisten suoritettavaksi. Myös sotaväkeä käytettiin rakennustöihin, kunnes sen käyttö kiellettiin.

Viipuri säilytti sotilaallisen asemansa Pietarin etuvartioasemana myös vuoden 1812 jälkeen, jolloin Vanha Suomi liitettiin muun Suomen yhteyteen. Krimin sodan 1853 - 1856 aikana Viipuriin johtaville vesiväylille rakennettiin vedenalaisia sulkuja ja väylien varsille rakennettiin maavallituksia, linnakkeita ja tykkipattereita. Suuret linnoitustyöt Viipurissa ja sen ympäristössä jatkuivat sodan jälkeen. Kun mm. Viipurin Linnoituksen kaupunginosassa sijainneet vanhat vallit luovutettiin 1869 kaupungille, niiden sijaan rakennettiin 1860- luvulta alkaen uudet lujat varustukset eli ns. Itäinen patterialue.  Vuonna 1914 alkaneen ensimmäisen maailmansodan myötä ns. sapöörijoukkojen suorittamia kenttälinnoitustöitä voimistettiin ja ulotettiin aina Koiviston saarille saakka.

Mitä aineistoja Viipurin insinöörikomennuskunnan arkisto sisältää?

Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa säilytettävä Viipurin insinöörikomennuskunnan arkisto ulottuu ajallisesti 1700-luvulta itsenäisyyden ajan alkuvuosiin saakka. Siihen sisältyy piirustus- ja kartta-aineistoja, jotka on laadittu eri linnoituksissa toimineiden insinöörikomennuskuntien toimesta. Viipurin insinöörikomennuskunnan linnoitus- ja rakennuspiirustusten arkiston runsaat 6000 karttaa ja piirustusta jakaantuu seuraaviin alueellisiin ja paikkakunnittaisiin alueisiin: 

  1. Vanha linnoitus
  1. Muita kuin Viipuria koskevia karttoja ja piirustuksia (Hamina ympäristöineen, Helsinki ja Suomenlinna, Hämeenlinna, Käkisalmi, Lappeenranta, Pori, Savonlinna, Sortavala, Fort Slava, Koiviston sotilasalueet, Perkjärvi, Repola, Urpola, Tuohikotti, muut Viipurin läänin alueita koskevat kartat, Vaasa, Venäjän linnoituksia koskevat piirustukset)
  1. Vuotuiset työpiirustukset (linnoitustyöt)
  2. Aluekartat Vanhasta linnoituksesta
  3. Harkinsaari
  4. Saariston yleiskartat
  5. Linnoitusalueen yleiskartat
  6. Pyhä Anna ja Tervaniemi
  7. Ravansaari
  8. Turkinsaaari
  9. Ruokoluoto, Hannukkalansaari, Niemelä
  10. Mustasaari ja Kultan Kivisaari
  11. Uuras, Suonionsaari ja Tuppura
  12. Hannusteeni
  13. Kilpsaari
  14. Viipurin linna
  15. Itäinen patterialue
  16. Linnansaari ja Sorvali
  17. Pietarin esikaupunki, Papula ja Pantsarlahti
  18. Neitsytniemen sotilassairaala
  19. Neitsytniemi - Saunalahti - Hiekka- sotilasalue
  20. Muut linnoitusta koskevat piirustukset
  21. Linnoituslaitteet

Kartat ja piirustukset, jotka ovat lähes poikkeuksetta venäjänkielisiä, liittyvät usein linnoituksissa vuosittain suoritettuihin rakennus- ja korjaustöihin. Arkisto sisältää pääasiassa Viipuria ja sen lähialueita koskevia linnoitus- ja rakennuspiirustuksia. Karttojen joukossa on laajempia alueita koskevia alue- ja yleis- ja vesistökarttoja, mutta myös sangen yksityiskohtaisia piirustuksia kaikista sotilaskäyttöön tarvittavista rakennelmista. Aineiston joukossa on piirustuksia linnoituslaitteista, kasarmeista, ruutikellareista, tykkipattereista ym. puolustuslaitteista.  Piirustukset sisältävät myös sangen arkista aiheistoa, piirustuksia kaivoista, käymälöistä, kaalikellareista ja huonekaluista. Piirustuksia löytyykin lähes kaikilta sotilaselämän osa-alueilta.  

Mihin arkiston aineistoa voidaan käyttää?

Viipurin insinöörikomennuskunnan arkiston sisältämää kartta- ja piirustusaineistoa voidaan käyttää sotahistoriallisena lähteenä tutkittaessa venäläisten joukko-osastojen Viipurissa ja sen ympäristössä suorittamia linnoitustöitä. Aineistoa voidaan käyttää rakennushistoriallisessa ja kaupunkimaantieteellisessä tutkimuksessa haluttaessa perehtyä menneiden vuosisatojen linnoitusarkkitehtuuriin. Karttoja ja piirustuksia voidaan käyttää myös apuna linnoitusten ja kasarmien restaurointitöissä. Koska monet arkiston piirustukset ovat hyvin yksityiskohtaisia, niiden sisältämiä rakennusteknisiä yksityiskohtia voidaan soveltaa myös nykyajan arkirakentamisessa.

Kuinka löydän haluamani piirustuksen?

Viipurin insinöörikomennuskunnan kartat ja piirustukset ovat käytettävissä alkuperäisinä tutkijasaleissa tai sähköisessä muodossa Astiassa. Jos kartta tai piirustus on digitoitu, alkuperäistä ei luovuteta käyttöön. Kyseisen arkiston korttinäkymän löytää Astian hakutoiminnolla esimerkiksi hakusanoilla Viipurin insinöörikomennusk*.

Kansallisarkiston Mikkelin toimipaikassa säilytettävät Viipurin insinöörikomennuskunnan asiakirjat ovat osa laajempaa arkistollista kokonaisuutta. Osa aineistoista on joutunut Venäjälle, mutta myös Kansallisarkistossa säilytettävään "Venäläisten sotilasasiakirjojen kokoelmaan 1722 - 1918" (arkistoluettelo 342:1, s. 17-20) sisältyy vähäinen määrä Vanhan Suomen alueella toimineiden insinöörikomennuskuntien asiakirjoja.

Viipurin insinöörikomennuskunnan piirustuksia sisältyy myös vuonna 2009 Museovirastosta Kansallisarkistoon siirrettyyn "Venäläisen insinöörikomennuskunnan piirustuskokoelmaan", jonka venäläiset olivat jättäneet Suomenlinnaan 1918. Museoviraston edeltäjä Muinaistieteellinen toimikunta sai sen haltuunsa 1920- luvulla. Kansallisarkistossa tämä kokoelma on sisällytetty kokoelmaan "VeSA linnoitus- ja rakennuspiirustukset". Tämä piirustus- ja kartta-aineisto on käytettävissä internetin kautta Astia-verkkopalvelussa.

Venäjän sotahistoriallisessa keskusarkistossa (RGVIA) säilytettävään fondiin "Suomen sotilaspiirin sotilasrakentamisen komppaniat ja insinöörikomennuskunnat" (fondi 935) sisältyy Viipurin insinöörikomennuskuntien arkistoihin kuuluneita asiakirjoja.

Asiakirjoja, joilla on yhteys Vanhan Suomen insinöörikomennuskuntiin sisältyy myös mm. Venäjän sotahistoriallisessa keskusarkistossa (RGVIA) säilytettävään Venäjän insinöörihallinnon fondiin 349 sekä Pietarissa Venäjän kansalliskirjastossa (RNB) säilytettävään Insinööritoimituskunnan päällikön, kenraali Johann Petr van Suchteleinin kokoelmaan, fondi 993. van Suchtelein toimi jonkin aikaa Viipurin insinöörikomennuskuntaa johtavana kenraalina. Yksityiskohtaisempi selostus Viipurin ja muun Vanhan Suomen insinöörikomennuskuntien arkistoista Suomessa ja Venäjällä sisältyy Arkistolaitoksen yleisluetteloon VI Vanhan Suomen arkistot.

Kirjallisuutta

  • Venäläiset Suomessa 1809–1917. Toim. Kurkinen, Pauli. Historiallinen Arkisto 83, SHS, Helsinki 1985.
  • Kaijanen, D. "Viipurin linnoitystyöt 1850–70-luvulla". Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran toimitteita 3. Helsinki 1978.
  • Luntinen, Pertti, Imperial Russian army and navy in Finland 1808–1918. Studia Historica 56, SHS, Helsinki 1997.
  • Orrman, Eljas & Paaskoski, Jyrki (toim.) Vanhan Suomen arkistot . Arkistolaitoksen yleisluettelo VI. Porvoo 2012.