Viipurin insinöörikomennuskunta

Kohteesta Portti
Versio hetkellä 1. lokakuuta 2012 kello 14.49 – tehnyt JOinonen (keskustelu | muokkaukset)
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Mikä oli Viipurin insinöörikomennuskunta ? 

Venäjällä linnoitusrakennus- ja insinöörijoukot sekä tykistö olivat 1729 - 1802 yhteisen johdon, Sotakollegion organisaatioon kuuluvan Tykistö- ja linnoituskanslian alaisia. Insinöörihallinto kuului 1700- luvun lopulla Tykistötoimituskunnan alaisuuteen. Insinöörikunnan johtajana toimi vuosina 1751 - 1802 kenraali-insinööri. Kun ministeriöt perustettiin 1802, eriytyi insinöörijoukkojen johto erilliseksi Insinööritoimituskunnaksi. 1800- luvun alussa linnoitukset oli ryhmitelty 'lohkoihin'. Suomen lohkoon kuuluivat myös Pietarin ja sen ympäristön sekä Arkangelin linnoitukset.

Linnoituspaikkakunnilla toimi 1700- luvun alkupuolelta lähtien linnoitusten komendanttien alaisuudessa toimivia insinöörikomennuskuntia, joiden tehtävänä oli varustusten rakentamiseen ja ylläpitoon liittyvä suunnittelu sekä rakennuttajana toimiminen. Suuret linnoitushankkeet suunniteltiin kuitenkin esikuntatasolla sekä Tykistö- ja linnoituskansliassa tai Insinööritoimituskunnassa. Insinöörikomennuskuntia toimi Vanhan Suomen paikkakunnilla 1700- luvun alkupuolelta lähtien autonomian ajalle saakka. Vuonna 1801 Vanhan Suomen insinöörikomennuskuntien miesvahvuus vaihteli 10 ja 28 välillä. Vanhan Suomen insinöörikomennuskunnat toimivat Viipurin insinöörikomennuskunnan alaisuudessa. jonka johdossa oli kenraalinarvoinen insinööriupseeri.

Mitä aineistoja Viipurin insinöörikomennuskunnan arkisto sisältää ? 

Mikkelin maakunta-arkistossa säilytettävä Viipurin insinöörikomennuskunnan arkisto on osa suuremmasta kokonaisuudesta. Ajallisesti aineisto ulottuu 1700- luvulta itsenäisyyden ajan alkuvuosiin saakka. Siihen sisältyy piirustus- ja kartta- aineistoja, jotka on laadittu eri linnoituksissa toimineiden insinöörikomennuskuntien toimesta. Viipurin insinöörikomennuskunnan linnoitus- ja rakennuspiirustusten arkiston runsaat 6000 karttaa ja piirustusta jakaantuu seuraaviin alueellisiin ja paikkakunnittaisiin alueisiin: 

1. Vanha linnoitus

2. Muita kuin Viipuria koskevia karttoja ja piirustuksia (Hamina ja vesistö, Helsinki ja Suomenlinna, Hämeenlinna, Käkisalmi, Lappeenranta, Pori, Savonlinna, Sortavala, Fort Slava, Koiviston sotilasalueet, Perkjärvi, Repola, Urpola, Tuohikotti, muut Viipurin tienoon alueita koskevat kartat, tiluskartat, Vaasa, Venäjän linnoituksia koskevat piirustukset

3. Vuotuiste työpiirustukset (linnoitustyöt)

4. Aluekartat Vanhasta linnoituksesta

5. Harkinsaari

6. Saariston yleiskartat (Viipurista Santajoelle ja Koivistoon, Harkinsaari, Suonionsaari, Kultan Kivisaari, Hannukkala, alue Viipurista Harkinsaareen, saaristo Ristsalmelle ja Koivistolle, Viipurin ympäristön linnoitukset, Viipurin saaristo Kilpsaaresta Uuraaseen, Viipurin ympäristö Uuraasta Mustasaareen, Uuraksen puolustus- ja linnoituslaitteet, Uuras - Mustasaari - Ruokoluoto

7. Linnoitusalueen yleiskartat: Linnoitus, Linna, Pyhä Anna, Pietarin esikaupunki, Viipurin lähiympäristö

8. Pyhä Anna ja Tervaniemi

9. Ravansaari

10. Turkinsaaari

11. Ruokoluoto, Hannukkalansaari, Niemelä

12. Mustasaari ja Kultan Kivisaari

13. Uuras, Suonionsaari ja Tuppura

14. Hannusteeni

15. Kilpsaari

16. Viipurin linna

17. Itäinen patterialue

18. Linnansaari ja Sorvali

19. Pietarin esikaupunki, Papula ja Pantsarlahti

20. Neitsytniemen sotilassairaala

21. Neitsytniemi - Saunalahti - Hiekka- sotilasalue

22. Muut linnoitusta koskevat piirustukset

23. Linnoituslaitteet

Kartat ja piirustukset, jotka ovat lähes poikkeuksetta venäjänkielisiä, liittyvät usein linnoituksissa vuosittain suoritettuihin rakennus- ja korjaustöihin.

Mihin arkiston aineistoa voidaan käyttää ? 

Aineistoa voidaan käyttää sotahistoriallisena lähteenä tutkittaessa venäläisten joukko-osastojen Viipurissa ja sen ympäristössä suorittamia linnoitustötä. Karttoja ja piirustuksia voidaan käyttää myös rakennushistoriallisessa ja kaupunkimaantieteellisessä tutkimuksessa. Koska monet arkiston piirustukset ovat hyvin yksityiskohtaisia, niiden sisältämiä rakennusteknisiä yksityiskohtia voidaan soveltaa myös nykyajan arkirakentamisessa.  

Kuinka löydän haluamani piirustuksen ? 

Mikkelin maakunta-arkistossa säilytettävään Viipurin insinöörikomennuskunnan arkistoon sisältyvät kartat ja piirustukset löytyvät  Vakka- arkistotietokannasta tarkennetun haun avulla. Valitsemalla hakuehtojen kohdasta 1 Nimihaku, kirjoittamalla kenttään arkistonmuodostajan nimi "Viipurin insinöörikomennuskunta" ja painamalla Tee haku, päästään suoraan arkistonmuodostajan tietoihin. Painamalla arkistonmuodostajan nimeä sekä avautuvalla sivulla kohtaa "Viipurin insinöörikomennuskunnan linnoitus- ja rakennuspiirustusten arkisto (MMA)" päästään sivulle, josta ilmenee säilytettävän arkistoaineiston laajuus. Tältä sivulta löytyvää Sarjat- linkkiä painamalla päästään tutkimaan alueellisesti ryhmiteltyjen linnoitus- ja rakennuspiirustusten sarjatietoja.

Painamalla esim. kohtaa "Vanha linnoitus", saadaan esiin listaus kaikista Viipurin vanhaa linnoitusta koskevista rakennuspiirustuksista. Halutun piirustuksen yksikkötietoa klikkaamalla, päästään tarkastelemaan tarkemmin piirustuksen tietosisältöä. Mikäli aineisto on digitoitu, arkistoyksikön säilytysyksikön kohdalla on punainen teksti Aineisto on tallennettu digitaaliarkistoon. Tekstiä painamalla päästään Arkistolaitoksen digitaaliarkistoon tarkastelemaan haluttua piirustusta.

Kirjallisuutta

Venäläiset Suomessa 1809 - 1917. Toim. Kurkinen, Pauli. Historiallinen Arkisto 83, SHS, Helsinki 1985.

Kaijanen, D. "Viipurin linnoitystyöt 1850 - 70- luvulla". Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran toimitteita 3. Helsinki 1978.

Luntinen, Pertti, Imperial Russian army and navy in Finland 1808 - 1918. Studia Historica 56, SHS, Helsinki 1997.

Venäläiset sotilasasiakirjat (Arkistolaitoksen verkkonäyttely)