Viipurin läänin maanmittauskonttorin asiakirjat

Kohteesta Portti
Versio hetkellä 21. maaliskuuta 2016 kello 11.44 – tehnyt AHänninen (keskustelu | muokkaukset) ( Kuinka saan aineiston käyttööni ?  )
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista myös nämä

Henkikirjat

Henkikirjoittajat

Maanmittaushallituksen uudistusarkisto

Maanmittaushallitus

Maanjako-oikeudet

Maanmittaushallituksen verollepanokartat

Perinnöksiosto, lainhuuto ja kiinnekirja (Arkistolaitoksen äänitepankki) 

   

 Maanmittaus Viipurin läänissä ja Viipurin läänin maanmittauskonttori    

Viipurin läänin maanmittauskonttori aloitti toimintansa vuonna 1812 Viipurin läänin tultua yhdistetyksi muun Suomen yhteyteen. Perustettu viranomainen peri vuonna 1802 lakkautetun maanmittaus- ja revisionikomission arkiston. Elokuussa 1765 Venäjän keisarinnan antamalla ukaasilla tuli Viipurin kuvernementissa suorittaa täydellinen, mittauksiin perustunut verollepano eli revisioni. Tämän johdosta laadittiin verollepanokarttoja, joista suurin osa kuvaa Viipurin läänin aluetta. Komission lopettaessa toimintansa vuonna 1802 se oli ehtinyt kartoittaa koko Viipurin läänin alueen lukuun ottamatta osia Sortavalan ja Salmin kihlakunnista. Maanmittaus- ja revisionikomission suorittamat mittaukset poikkesivat Ruotsissa samaan aikaan suoritetuista isojakomittauksista siten, että myös talojen nautinnat eli omistus- ja käyttöoikeudet vesiin ja metsiin kartoitettiin. Syntyneet verollepanokartat muodostavat kokonaisuuden Maanmittaushallituksen verollepanokartat, jota säilytetään Kansallisarkistossa Helsingissä. Muut maanmittaus- ja revisionikomission tuloksena syntyneet asiakirjat sisältyvät Viipurin kuvernementin revisiolaitoksen arkistoon, jota säilytetään Mikkelin maakunta-arkistossa.

Viipurin läänin maanmittauskonttori sijaitsi Viipurissa. Vuoden 1848 maanmittausasetuksen mukaan läänin maanmittauskonttorin oli oltava siellä, missä lääninhallitus sijaitsi. Lääninmaanmittari oli konttorin esimies ja hänelle kuului läänin maanmittauslaitoksen lähin valvonta ja konttorin hoito. Lääninmaanmittarien velvollisuutena oli valvoa, ettei maanjakotoimituksia lykätty tai viivytelty ja että konttoriin lähetetyt kartat, asiakirjat ja uudistukset olivat oikein laaditut. Maanmittauskonttorissa säilytettiin kantakartat ja asiakirjat kaikista läänissä suoritetuista maanmittaustoimituksista, maanjako-oikeuksien kantatuomiokirjat sekä maarekisterikirjat. Maanmittauskonttorin toiminnan tuloksena syntyivät keskeisimmät asiakirjasarjat: maarekisterit, niihin liittyvät erikoisluettelot sekä maanjakotoimituksiin liittyvät tiluskartat.

 Mitä asiakirjoja arkisto sisältää ?  

 Maarekisterit   

Vuonna 1895 annetun, maatilojen osittamista koskevan asetuksen mukaan tilan halkomisen, lohkomisen tai palstoittamisen saattoi suorittaa vain maaherran määräämä maanmittari. Lain voiman saanut maanjakotoimitus tuli merkitä maarekisteriin, jonka pitämisestä annettiin erillinen asetus 1895. Jokaisessa läänin maanmittauskonttorissa lääninmaanmittarin oli pidettävä kaikki läänin tilat kattavaa maarekisteriä. Tilojen tunnusmerkkien, maanluonnon ja manttaalin lisäksi rekisteristä tuli ilmetä tilusalat: erikseen viljelty maa, viljelyskelpoinen maa, metsämaa, joutomaa ja vesialueet. Lisäksi rekisteristä tuli ilmetä tilojen jakosuhteet ja jaoissa perustetut rasiteoikeudet. Maarekisteri korvasi 1540- luvulta periytyneet maakirjat, jotka eivät enää vastanneet jatkuvasti muuttuvaa maanomistustilannetta. Viimeinen vanhamuotoinen maakirja Suomessa laadittiin 1905.

Maakirjoista poiketen uuteen maarekisteriin merkittiin kaikki maanmittaustoimituksissa syntyneet tilat. Toisin kuin maakirjaan, maarekisteriin merkittiin torpatkin sekä kaikki jakotoimitukset, halkomiset, lohkomiset ja erottamiset, joiden määrä oli 1800- luvun lopulla merkittävästi lisääntynyt. Maarekisteri yksilöi tilan sen jakotoimituksen aikaisen omistuksen mukaan ja kiinteistöt saivat oman rekisterinumeronsa. Maarekisterillä, joka sisälsi myös viitteet ositusasiakirjoihin ja karttoihin, oli mullistava merkitys maakiinteistöjen yksilöinnissä sekä maansaanto- ja lainhuudatusasioissa.

Alun perin Viipurin läänin maanmittauskonttorin arkistoon kuuluneita luovutetun Karjalan maarekistereitä ja tiluskarttoja säilytetään Mikkelin maakunta-arkistossa. Maarekisterikirjat on jaoteltu pitäjittäin ja kylittäin sekä kylien sisällä rekisterinumeroittain. Lähtökohtana maarekistereissä on isojakotoimituksen tuloksena muodostunut jakamaton kantatila. Maarekisteriin on merkitty isojakotoimituksen päättymisajankohta sekä tilan entinen ja voimassaoleva rekisterinumero. Maarekisteri sisältää sarakkeittain tiedot myös maanluonnosta (kruununtila, perintö- tai rälssitila), osuudesta talon numerosta ja manttaalista, rekisterinumerosta, tilan nimestä, jakotoimituksen aikaisesta maanomistajasta, eri tiluslajien pinta-aloista sekä tilaan kohdistuvista rasitteista (mm. tie- ja kalastusoikeuksista) (ks. kuva 1).

Maarekisteri.jpg

Maarekisterikirjoissa kaikki samassa jakotoimituksessa syntyneet ja rekisteröidyt tilat erotetaan seuraavasta rekisteröinnistä yli koko lehden ulottuvalla poikkiviivalla. Samalla maarekisteriin tehdyt merkinnät vanhasta, maanjakotoimituksen johdosta olemasta lakanneesta ja uuden rekisterinumeron saaneesta tilasta, merkittiin rekisteriin punaisella yliviivauksella.

Maarekistereissä mainitaan vain tilan jakotoimituksen aikainen omistaja, se ei kerro välttämättä suoraan tilan omistussuhteiden muutoksista. Halutun - usein monta kertaa kaupan välityksellä omistajaa vaihtaneen -  tilan löytäminen maarekisteristä vaatiikin usein  muiden arkistolähteiden tukea. Kihlakuntien henkikirjoittajien arkistoihin kuuluvissa henkikirjoissa mainitaan tilan tai tilanosan kohdalla saantomerkintä (kiinnekirjan, kauppakirjan tai lainhuudon päivämäärä), johon maa-alan omistus perustuu. Löytämällä henkikirjasta etsitty henkilö voidaan henkikirjassa mainitun rekisterinumeron avulla siirtyä jälleen maarekisteriin ja nähdä tilan jakotoimituksen aikainen omistaja.

 Erikoisluettelot ja tiluskartat 

Maanjakotoimitusten yhteydessä syntyneet runsaat 30 000 luovutetun Karjalan tiluskarttaa löytyvät maarekistereihin liittyvien erikoisluetteloiden avulla. Maarekisterin tavoin erikoisluettelo on jaoteltu pitäjän, kylän ja tilan rekisterinumeron mukaisessa järjestyksessä. Erikoisluettelossa mainitaan sarakkeittain seuraavat tiedot: toimitusnumero, kylä, jaettavan tilan rekisterinumero,asiakirjan (käytännössä tiluskartan) säilytysnumero, kartan sisältö (halkominen, lohkominen, osittaminen palstoitus), kartan tekjä, kartan vuosiluku, karttalehtien lukumäärä, kartan muoto (rulla/taso) ja toimituksessa syntyneen tilan uusi rekisterinumero (ks. kuva 2).

Erikoisluettelo.jpg





















Kaikki maanjakotoimituksissa syntyneet tiluskartat eivät ole säilyneet. Punakynällä tehty merkintä erikoisluettelon karttojen kappalemäärää kuvaavassa sarakkeessa kertoo kartan olevan olemassa (aineisto on digitoitu harmaasävyisenä, joten myös ”V-merkki” on digitaalisessa ilmentymässä harmaa). Tiluskartta löytyy Mikkelin maakunta-arkistosta vain, jos kylä on kokonaisuudessaan jäänyt Venäjän puolelle. Mikäli osa kylästä on jäänyt Suomen puolelle, tiluskartta löytyy Maanmittauslaitoksen arkistokeskuksesta Jyväskylästä. Mikkelin maakunta-arkistossa ei ole myöskään luovutetun Karjalan isojakokarttoja eikä näihin liittyviä asiakirjoja. Isojakokarttojen kaksoiskappaleet ovat säilyneet Maanmittaushallituksen arkistossa ja niitä säilytetään Kansallisarkistossa Helsingissä.


Mihin aineistoja voi käyttää? 

Viipurin läänin maanmittauskonttorin maarekistereitä ja tiluskarttoja voi käyttää paikallis-, talous- ja asutushistoriallisessa tutkimuksessa. Aineisto on apuna haluttaessa selvittää tilojen omistussuhteita. Tiluskarttoihin merkityt talojen ja niiden omistajien nimet, talojen numerot sekä karttaan eri väreillä merkityt pellot, metsät, niityt ja vesistöt ovat kotiseutumatkailijan apuna hänen jäljittäessään isovanhempiensa asuinsijoja luovutetussa Karjalassa. Sukututkimuksen ohella aineisto soveltuu myös mm. maantieteelliseen maisematutkimukseen.

 Kuinka saan aineiston käyttööni ?  

Viipurin läänin maanmittauskonttorin maanmittausarkistoon sisältyvät maarekisterit ja erikoisluettelot on digitoitu.

Maarekisterit ja erikoisluettelot ovat digitoituna käytettävissä Arkistolaitoksen Astia -verkkopalvelun kautta. Maarekisterit haetaan esille Astia-palvelun haussa esimerkiksi hakusanoilla viipurin maanmittausk* maarek* Antrea (* = haussa käytettävä katkaisumerkki). Digitoitu aineisto ei kuitenkaan sisällä maanjakotoimituksiin liittyvää kartta-aineistoa. Kartta-aineistoa ei myöskään ole luetteloitu. Tiluskartat tilataan maakunta-arkiston tutkijasalin Astia-tilausjärjestelmän Vapaamuotoista tilausta käyttäen kirjoittamalla kenttään Tilauksen kohde tutkimuksen kohteena olevan pitäjän nimi sekä erikoisluettelosta löytyvä säilytysyksikön tunniste. Tiluskartoista on mahdollista saada paperijäljenteitä, joista peritään arkistolaitoksen hinnaston mukainen maksu. Jäljenteet voidaan teettää maakunta-arkiston ulkopuolella, jolloin veloitetaan hinnaston mukainen jäljennepalvelun valvontamaksu.

Suurta osaa Viipurin läänin maanmittauskonttorin asiakirjoista säilytetään edelleen entisen Viipurin maakunta-arkiston tiloissa, nykyisessä Leningradin oblastinarkistossa. Arkistofondi nro 268 sisältää yhteensä 12606 alunperin Viipurin maanmittauskonttorin arkistoon kuulunutta asiakirjavihkoa vuosilta 1704 - 1944.

 Kirjallisuutta  

Huhtamies, Mikko, Maan mitta. Maanmittauksen historia Suomessa 1633 - 2008. Helsinki 2008.

Suomen maanmittauksen historia I osa. Ruotsinvallan aika. Porvoo 1933.

Suomen maanmittauksen historia II osa. Venäjänvallan ja itsenäisyyden aika. Porvoo 1933.

Suomen maanmittauksen historia III osa. Erikoisaloja koskevia kirjoituksia. Porvoo 1933.

Asetus maatilojen lohkomisesta ja halkomisesta 12.6.1895, Suomen Asetuskokoelma 21/1895

Asetus maarekisterin laatimisesta ja pitämisestä 2.12.1895, Suomen Asetuskokoelma 39/1895.


Siirry Vakka-arkistotietokantaan


Portin etusivulle