Lähdekoodi sivulle Yleiskartat (kokoelma)

{{Aiheeseen liittyvät linkit
|linkit=[[Kartat]]

[[Maanmittaushallituksen uudistusarkisto]]

[[Pitäjänkartasto]]

[[Senaatin kartastot]]

}}

==Mitä yleiskarttakokoelma sisältää?==

Yleiskartat on Kansallisarkiston muodostama karttakokoelma. Kokoelma sisältää eri virastojen laatimia erilaisia karttoja, joita yhdistää se, että ne kuvaavat laajoja alueita. Vanhimmat kartat on laadittu 1600-luvulla, mutta suurin osa kartoista on 1800- ja 1900-luvuilta. 

Yleiskarttojen kokoelma käsittää reilut 300 karttaa. Kokoelma on muodostettu kartoista, jotka on kerätty eri tahoilta. Kartat ovat graafisia tai erilaisissa pienissä mittakaavoissa. Suurin osa kartoista kuvaa koko maata, läänejä tai maakuntia. Pieni osa kartoista kuvaa myös yksittäisiä kaupunkeja tai erilaisia teemoja kuten liikenneyhteyksiä. Enemmistö kartoista kuvaa nykyisen Suomen alueita, mutta mukana on myös karttoja muista Pohjoismaista ja Venäjästä. 

Karttoja ovat laatineet vuosien saatossa kymmenet eri virastot. Suurin osa kartoista on suomalaisten ja ruotsalaisten laatimia, mutta joukosta löytyy myös muutamia merkittäviä venäläisten tekemiä karttoja kuten Viipurin kuvernementin atlas ja Steinheilin kartasto.

Yleiskarttojen kokoelmaa ei pidä sekoittaa maanmittauslaitoksen yleiskarttasarjaan.

==Miten voin hyödyntää yleiskarttoja?==

Kokoelman kartat kuvaavat mielenkiintoisesti valtakunnallista ja alueellista kehitystä 1600-luvulta eteenpäin. Erityisesti vanhimmat kartat antavat hyvän kuvan siitä, miten Suomi tunnettiin ja kuvattiin Ruotsin vallan aikana. Karttojen pienimittakaavaisuuden ja yleisluontoisuuden takia ne antavat harvoin kovin hyviä tietoja paikallisesta kehityksestä. Kokoelmassa olevien karttojen monipuolisuus mahdollistaa monien eri alueiden tutkimisen. Vain tutustumalla arkiston materiaaliin [https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=1656305683 Astia-verkkopalvelun] ja arkistoluettelon 255:01 avulla on mahdollista kartoittaa kaikki kokoelman hyödyntämismahdollisuudet.

==Miten tutkin kokoelman karttoja?==

Yleiskarttojen kokoelmaan voi tutustua Kansallisarkiston [http://www.arkisto.fi//fi/yhteystiedot/#kansallisarkisto Helsingin toimipisteessä.] Suuri osa kartoista on myös digitoitu ja tarkasteltavissa [https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=1656305683 Astiassa].
	
Yleiskarttojen kokoelman käyttäminen aloitetaan tutustumalla kokoelman karttoihin [https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=1656305683 Astia-verkkopalvelun] ja arkistoluettelon 255:01 avulla. Ennen arkistoon saapumista voi selvittää Astiaa tutkimalla löytyykö kokoelmasta kiinnostavia karttoja. Tietyn alueen karttoja löytää Astiasta helpoiten yleiskarttakokoelman [https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=1656305683 korttinäkymästä] selaimen omaa hakuominaisuutta hyödyntämällä. Hakuominaisuuden saa auki painamalla näppäimistöstä näppäimiä ctrl ja F samanaikaisesti. Näkyviin ilmaantuneessa hakukentässä voi käyttää hakusanana vaikkapa paikkakunnan tai tietyn alueen nimeä. Huomioithan, että osa kartoista on ruotsinkielisiä, joten kannattaa kokeilla hakusanoja myös ruotsiksi.

Astian korttinäkymän listauksesta selviää yksittäisten karttojen kuvaama alue, mutta ei kartan laatimisajankohtaa. Varmin tapa löytää kokoelmasta haluamiansa karttoja on käydä yksi kerrallaan huolellisesti läpi kaikki hakutulokseen sisältyvät kartat. Jos haluaa löytää tietyn aikakauden karttoja, on suunnattava arkistoon, jossa olevasta arkistoluettelosta 255:01 löytyvät tarkemmat karttojen kuvailutiedot.     

Kartat on kuvailtu arkistoluetteloon 255:01 yksityiskohtaisesti. Kuvailusta löytyy kartan nimi, tekijä, laatimisajankohta, mittakaava ja fyysisen muodon tiedot. Kartat ovat arkistoluettelossa niiden arkistoon saapumisjärjestyksessä. Tämä järjestys ei vastaa niiden laatimisajankohtia ja tietyn ajanjakson karttoja etsittäessä on käytävä läpi kaikki luettelon kartat. Kokoelman tehokas hyödyntäminen vaatii koko luettelon selaamista, mutta yksityiskohtaisen kuvailun avulla tutkija löytää varmasti etsimänsä kartan.

==Kirjallisuutta==

*Haapala, Pertti ja Toivo, Raisa Maria, ''Suomen historian kartasto''. Karttakeskus, Helsinki 2007.
*Harju, Erkki-Sakari, ''Kuninkaan kartasto Etelä-Suomesta 1776–1805''. SKS, Helsinki 2012.
*Markkanen, Tapio, Miekkavaara, Leena ja Pietilä-Ventelä, Anna-Maija, ''Avartuva maailma: kartta-aarteita A. E. Nordenskiöldin kokoelmasta''. TSKS, Kansalliskirjasto, Helsinki 2013.
*Strang, Jan, ''Venäjän Suomi-kuva: Venäjä Suomen kartoittajana 1710–1942'', Antiikki-kirja, Helsinki 2004.
*Heikki Rantatupa, Jyväskylän yliopisto [http://www.vanhakartta.fi/ Historiallisen kartat]

==Aiheesta muualla==
* [http://www.strang.fi/karttatieto/ Jan Strangin karttatieto]