Ero sivun ”Ylioppilastutkintolautakunta” versioiden välillä

Kohteesta Portti
Loikkaa: valikkoon, hakuun
(14 välissä olevaa versiota 7 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 2: Rivi 2:
 
|linkit=[[Kouluhallitus]]
 
|linkit=[[Kouluhallitus]]
  
[[Teema: Koulut|Koulut]]
+
[[Koulut]]
  
 
[[Opettajakorkeakoulut ja seminaarit]]
 
[[Opettajakorkeakoulut ja seminaarit]]
Rivi 9: Rivi 9:
  
 
[[Oppilaitokset]]
 
[[Oppilaitokset]]
|vakassa=[http://194.240.95.74/astiaUi/unitinfo.php?base=vakka&unitId=ID-NUMERO Aineisto Vakassa]
+
 
 
}}
 
}}
  
 
==Ylioppilastutkinnon vaiheita==
 
==Ylioppilastutkinnon vaiheita==
  
Ylioppilastutkinto sai alkunsa Turun yliopiston suullisista kuulusteluista, joilla tutkittiin ylioppilaiksi aikovien kokelaiden yleissivistyksen tasoa ja latinan kielen osaamista. Ensimmäinen varsinaisesti ylioppilastutkintona pidettävä koe järjestettiin vuonna 1852. Se koostui suullisen kuulustelun lisäksi kirjallisesta osasta.
+
Ylioppilastutkinto sai alkunsa [https://fi.wikipedia.org/wiki/Turun_akatemia Turun akatemian] suullisista kuulusteluista, joilla tutkittiin ylioppilaiksi aikovien kokelaiden yleissivistyksen tasoa ja latinan kielen osaamista. Ensimmäinen varsinaisesti ylioppilastutkintona pidettävä koe järjestettiin vuonna 1852. Se koostui suullisen kuulustelun lisäksi kirjallisesta osasta.
  
Ylioppilastutkinto suoritettiin aluksi [http://www.helsinki.fi/yliopistonhistoria/aleksanteri/aleksanteri.htm Aleksanterin yliopistossa] (myöh. Helsingin yliopisto) Helsingissä, mutta vuodesta 1874 lähtien tutkinnon kirjallinen osa siirtyi suoritettavaksi niihin oppilaitoksiin, joilla oli oikeus antaa yliopisto-opintoihin johtavaa opetusta. Vuodesta 1920 lähtien myös tutkinnon suullinen osa siirtyi suoritettavaksi oppilaitoksissa, käytännössä oppikouluissa ja kymnaaseissa eli lukioissa. Saman vuonna tutkinnon johtamisesta vastaamaan muodostettiin ylioppilastutkintolautakunta, joka jatkoi aikaisemman ylioppilastutkintovaliokunnan työtä.
+
Ylioppilastutkinto suoritettiin aluksi [https://www.helsinki.fi/fi/tutustu-meihin/perustietoa-yliopistosta/historia/suomen-keisarillinen-aleksanterin-yliopisto Aleksanterin yliopistossa] (myöh. Helsingin yliopisto) Helsingissä, mutta vuodesta 1874 lähtien tutkinnon kirjallinen osa siirtyi suoritettavaksi niihin oppilaitoksiin, joilla oli oikeus antaa yliopisto-opintoihin johtavaa opetusta. Vuodesta 1920 lähtien myös tutkinnon suullinen osa siirtyi suoritettavaksi oppilaitoksissa, käytännössä [[Oppikoulut|oppikouluissa]] ja kymnaaseissa eli lukioissa. Saman vuonna tutkinnon johtamisesta vastaamaan muodostettiin ylioppilastutkintolautakunta, joka jatkoi aikaisemman ylioppilastutkintovaliokunnan työtä.
  
Tutkinnon sisältö on vaihdellut eri aikoina. Tarkempia tietoja siitä on saatavilla ylioppilastutkintoa koskevista [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20050915 asetuksista], joista varhaisimmat ovat vuodelta 1874 sekä 1919. Vuonna 1918 annettiin sisällissodan vuoksi väliaikainen asetus ylioppilastutkinnon suorittamisesta. Silloin ensi kertaa ylioppilaaksi saattoi tulla käymättä Helsingissä.
+
Tutkinnon sisältö on vaihdellut eri aikoina. Tarkempia tietoja siitä on saatavilla ylioppilastutkintoa koskevista [https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2019/20190502 asetuksista], joista varhaisimmat ovat vuodelta 1874 sekä 1919. Vuonna 1918 annettiin sisällissodan vuoksi väliaikainen asetus ylioppilastutkinnon suorittamisesta. Silloin ensi kertaa ylioppilaaksi saattoi tulla käymättä Helsingissä.
  
 
Sotavuodet 1939-1945 aiheuttivat osaltaan muutoksia ylioppilastutkinnon suorittamiseen: talvisodan jälkeen keväällä 1940 kirjoituksia ei voitu järjestää. Myös syksyllä 1941 ne lykkääntyivät. Jatkosodan aikana sotilailla oli mahdollisuus opiskella rintamaolosuhteissa, minkä jälkeen he voivat osallistua erityisiin [http://www.norssit.fi/sivut/3_27_sotilasylioppilaat.php sotilasylioppilaskirjoituksiin]. Niitä järjestettiin vuosina 1944-1946.
 
Sotavuodet 1939-1945 aiheuttivat osaltaan muutoksia ylioppilastutkinnon suorittamiseen: talvisodan jälkeen keväällä 1940 kirjoituksia ei voitu järjestää. Myös syksyllä 1941 ne lykkääntyivät. Jatkosodan aikana sotilailla oli mahdollisuus opiskella rintamaolosuhteissa, minkä jälkeen he voivat osallistua erityisiin [http://www.norssit.fi/sivut/3_27_sotilasylioppilaat.php sotilasylioppilaskirjoituksiin]. Niitä järjestettiin vuosina 1944-1946.
Rivi 26: Rivi 26:
 
==Ylioppilastutkintolautakunnan arkisto==
 
==Ylioppilastutkintolautakunnan arkisto==
  
Ylioppilastutkintolautakunnan vanhinta arkistoa vuosilta 1874-1974 säilytetään [http://www.arkisto.fi/fi/yhteystiedot/#kansallisarkisto Kansallisarkistossa]. Tätä uudempi aineisto on [http://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/ lautakunnan] omassa säilytyksessä. Osa arkistosta on tuhoutunut jatkosodan ilmapommituksissa. Kansallisarkistossa säilytettävään aineistoon kuuluu muun muassa ylioppilastutkintolautakunnan arvostelulistoja, pöytäkirjoja, oppilasluetteloja sekä otantaperiaatteella säilytettäviä kokelaiden koesuorituksia.  
+
Ylioppilastutkintolautakunnan vanhinta arkistoa vuosilta 1874-1974 säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä [[Etäsäilytyksessä oleva aineisto|etäsäilytyksessä]]. Tätä uudempi aineisto on [http://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/ lautakunnan] omassa säilytyksessä. Osa arkistosta on tuhoutunut jatkosodan ilmapommituksissa. Kansallisarkistossa säilytettävään aineistoon kuuluu muun muassa ylioppilastutkintolautakunnan arvostelulistoja, pöytäkirjoja, oppilasluetteloja sekä otantaperiaatteella säilytettäviä kokelaiden koesuorituksia.  
  
 
Tutkintolautakunnan arkisto on jaettu kahteen osaan. Ensimmäinen osa koostuu arvostelulistoista, koevastauksista ja otantaperiaatteella säilytettävistä koesuorituksista. Tutkintolautakunnan II arkisto sisältää puolestaan muun muassa oppilasluetteloita sekä tutkintolautakunnan toiminnassa syntynyttä aineistoa.
 
Tutkintolautakunnan arkisto on jaettu kahteen osaan. Ensimmäinen osa koostuu arvostelulistoista, koevastauksista ja otantaperiaatteella säilytettävistä koesuorituksista. Tutkintolautakunnan II arkisto sisältää puolestaan muun muassa oppilasluetteloita sekä tutkintolautakunnan toiminnassa syntynyttä aineistoa.
  
 
Ylioppilastutkintolautakunnan aineistoa on [[Käyttörajoitus|käyttörajoitettu]]. Suuri osa aineistosta on käytettävissä tieteelliseen tutkimukseen ylioppilastutkintolautakunnan luvalla. Käyttörajoitukset on merkitty [http://www.arkisto.fi/astia Astia-palvelun] hakutuloksiin, josta myös arkiston tarkempi sisältö ilmenee.
 
Ylioppilastutkintolautakunnan aineistoa on [[Käyttörajoitus|käyttörajoitettu]]. Suuri osa aineistosta on käytettävissä tieteelliseen tutkimukseen ylioppilastutkintolautakunnan luvalla. Käyttörajoitukset on merkitty [http://www.arkisto.fi/astia Astia-palvelun] hakutuloksiin, josta myös arkiston tarkempi sisältö ilmenee.
 
  
 
==Mihin voin käyttää arkistoa?==
 
==Mihin voin käyttää arkistoa?==
  
 
Ylioppilastutkintolautakunnan arkisto sisältää tietoja muun muassa kokelaista, heidän antamistaan koevastauksista sekä tutkintolautakunnan toiminnasta. Johtuen koevastausten säilyttämisestä otantana aineisto sopii oppilaitoskohtaiseen tutkimukseen vain joiltakin osin. Sen sijaan ylioppilastutkinnon vaiheiden tutkimukseen aineisto soveltuu hyvin.
 
Ylioppilastutkintolautakunnan arkisto sisältää tietoja muun muassa kokelaista, heidän antamistaan koevastauksista sekä tutkintolautakunnan toiminnasta. Johtuen koevastausten säilyttämisestä otantana aineisto sopii oppilaitoskohtaiseen tutkimukseen vain joiltakin osin. Sen sijaan ylioppilastutkinnon vaiheiden tutkimukseen aineisto soveltuu hyvin.
 
  
 
==Miten ja missä voin käyttää arkistoa?==
 
==Miten ja missä voin käyttää arkistoa?==
Rivi 42: Rivi 40:
 
Valtaosa ylioppilastutkintolautakunnan arkistosta on käyttörajoituksen alaista, joten sen käyttö edellyttää ylioppilastutkintolautakunnan myöntämää käyttölupaa tieteellistä tutkimusta varten.
 
Valtaosa ylioppilastutkintolautakunnan arkistosta on käyttörajoituksen alaista, joten sen käyttö edellyttää ylioppilastutkintolautakunnan myöntämää käyttölupaa tieteellistä tutkimusta varten.
  
Tarkemmat aineistoa koskevat tiedot löytyvät [http://www.arkisto.fi/astia Astia-palvelua] käyttäen esimerkiksi hakusanalla ''Ylioppilastutkintolautakunta''.
+
Tarkemmat aineistoa koskevat tiedot löytyvät [https://astia.narc.fi/uusiastia/index.html Astia-palvelun] toimijahausta hakusanalla [https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_toimija.html?id=520376188 "Ylioppilastutkintolautakunta"].
  
Ylioppilastutkintolautakunnan arkistoa voi tutkia [http://www.arkisto.fi/fi/yhteystiedot/#kansallisarkisto Kansallisarkistossa]. Aineisto on [[Etäsäilytyksessä oleva aineisto|etäsäilytyksessä]] eli se toimitetaan käytettäväksi tilausta seuraavana arkipäivänä.
+
Ylioppilastutkintolautakunnan arkistoa voi tutkia Kansallisarkisto Mikkelissä. Aineisto on [[Etäsäilytyksessä oleva aineisto|etäsäilytyksessä]] eli kello 14 mennessä tilattu aineisto toimitetaan tutkittavaksi Pirttiniemenkadun toimipaikkaan seuraavaksi aukiolopäiväksi.
  
Ylioppilastutkintolautakunnan arkistoon sisältyvät tutkinnon [http://digi.narc.fi:800/digi/dosearch.ka?sartun=337536.KA koetehtävät vuosilta 1874-1969] on digitoitu ja ne ovat vapaasti käytettävissä arkistolaitoksen [http://www.arkisto.fi/digi Digitaaliarkistossa]. Vuodesta 1944 lähtien digitoidusta aineistoista on poistettu tekijänoikeuden rajoittamaa materiaalia (esim. runoja) sisältävät kysymykset. Täydellisiin kysymyssarjoihin vuosilta 1944-1969 voi tutustua Kansallisarkistossa.
+
Ylioppilastutkintolautakunnan arkistoon sisältyvät tutkinnon koetehtävät vuosilta 1874-1969 on digitoitu ja ne ovat vapaasti käytettävissä Kansallisarkiston Digitaaliarkistossa. Vuodesta 1944 lähtien digitoidusta aineistoista on poistettu tekijänoikeuden rajoittamaa materiaalia (esim. runoja) sisältävät kysymykset. Täydellisiin kysymyssarjoihin vuosilta 1944-1969 voi tutustua Kansallisarkisto Mikkelissä.
  
 
==Kirjallisuus==
 
==Kirjallisuus==

Versio 11. huhtikuuta 2022 kello 11.06

Muista myös nämä

Kouluhallitus

Koulut

Opettajakorkeakoulut ja seminaarit

Oppikoulut

Oppilaitokset 

Ylioppilastutkinnon vaiheita

Ylioppilastutkinto sai alkunsa Turun akatemian suullisista kuulusteluista, joilla tutkittiin ylioppilaiksi aikovien kokelaiden yleissivistyksen tasoa ja latinan kielen osaamista. Ensimmäinen varsinaisesti ylioppilastutkintona pidettävä koe järjestettiin vuonna 1852. Se koostui suullisen kuulustelun lisäksi kirjallisesta osasta.

Ylioppilastutkinto suoritettiin aluksi Aleksanterin yliopistossa (myöh. Helsingin yliopisto) Helsingissä, mutta vuodesta 1874 lähtien tutkinnon kirjallinen osa siirtyi suoritettavaksi niihin oppilaitoksiin, joilla oli oikeus antaa yliopisto-opintoihin johtavaa opetusta. Vuodesta 1920 lähtien myös tutkinnon suullinen osa siirtyi suoritettavaksi oppilaitoksissa, käytännössä oppikouluissa ja kymnaaseissa eli lukioissa. Saman vuonna tutkinnon johtamisesta vastaamaan muodostettiin ylioppilastutkintolautakunta, joka jatkoi aikaisemman ylioppilastutkintovaliokunnan työtä.

Tutkinnon sisältö on vaihdellut eri aikoina. Tarkempia tietoja siitä on saatavilla ylioppilastutkintoa koskevista asetuksista, joista varhaisimmat ovat vuodelta 1874 sekä 1919. Vuonna 1918 annettiin sisällissodan vuoksi väliaikainen asetus ylioppilastutkinnon suorittamisesta. Silloin ensi kertaa ylioppilaaksi saattoi tulla käymättä Helsingissä.

Sotavuodet 1939-1945 aiheuttivat osaltaan muutoksia ylioppilastutkinnon suorittamiseen: talvisodan jälkeen keväällä 1940 kirjoituksia ei voitu järjestää. Myös syksyllä 1941 ne lykkääntyivät. Jatkosodan aikana sotilailla oli mahdollisuus opiskella rintamaolosuhteissa, minkä jälkeen he voivat osallistua erityisiin sotilasylioppilaskirjoituksiin. Niitä järjestettiin vuosina 1944-1946.

Alkuvaiheessa 1850-luvulla ylioppilastutkinnon suorittajia oli vuosittain alle sata henkilöä. 1950-luvulla tutkinnon suoritti vuosittain jo noin 4000 henkilöä. Nykyisin uusia ylioppilaita saadaan vuosittain noin 35 000.

Ylioppilastutkintolautakunnan arkisto

Ylioppilastutkintolautakunnan vanhinta arkistoa vuosilta 1874-1974 säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä etäsäilytyksessä. Tätä uudempi aineisto on lautakunnan omassa säilytyksessä. Osa arkistosta on tuhoutunut jatkosodan ilmapommituksissa. Kansallisarkistossa säilytettävään aineistoon kuuluu muun muassa ylioppilastutkintolautakunnan arvostelulistoja, pöytäkirjoja, oppilasluetteloja sekä otantaperiaatteella säilytettäviä kokelaiden koesuorituksia.

Tutkintolautakunnan arkisto on jaettu kahteen osaan. Ensimmäinen osa koostuu arvostelulistoista, koevastauksista ja otantaperiaatteella säilytettävistä koesuorituksista. Tutkintolautakunnan II arkisto sisältää puolestaan muun muassa oppilasluetteloita sekä tutkintolautakunnan toiminnassa syntynyttä aineistoa.

Ylioppilastutkintolautakunnan aineistoa on käyttörajoitettu. Suuri osa aineistosta on käytettävissä tieteelliseen tutkimukseen ylioppilastutkintolautakunnan luvalla. Käyttörajoitukset on merkitty Astia-palvelun hakutuloksiin, josta myös arkiston tarkempi sisältö ilmenee.

Mihin voin käyttää arkistoa?

Ylioppilastutkintolautakunnan arkisto sisältää tietoja muun muassa kokelaista, heidän antamistaan koevastauksista sekä tutkintolautakunnan toiminnasta. Johtuen koevastausten säilyttämisestä otantana aineisto sopii oppilaitoskohtaiseen tutkimukseen vain joiltakin osin. Sen sijaan ylioppilastutkinnon vaiheiden tutkimukseen aineisto soveltuu hyvin.

Miten ja missä voin käyttää arkistoa?

Valtaosa ylioppilastutkintolautakunnan arkistosta on käyttörajoituksen alaista, joten sen käyttö edellyttää ylioppilastutkintolautakunnan myöntämää käyttölupaa tieteellistä tutkimusta varten.

Tarkemmat aineistoa koskevat tiedot löytyvät Astia-palvelun toimijahausta hakusanalla "Ylioppilastutkintolautakunta".

Ylioppilastutkintolautakunnan arkistoa voi tutkia Kansallisarkisto Mikkelissä. Aineisto on etäsäilytyksessä eli kello 14 mennessä tilattu aineisto toimitetaan tutkittavaksi Pirttiniemenkadun toimipaikkaan seuraavaksi aukiolopäiväksi.

Ylioppilastutkintolautakunnan arkistoon sisältyvät tutkinnon koetehtävät vuosilta 1874-1969 on digitoitu ja ne ovat vapaasti käytettävissä Kansallisarkiston Digitaaliarkistossa. Vuodesta 1944 lähtien digitoidusta aineistoista on poistettu tekijänoikeuden rajoittamaa materiaalia (esim. runoja) sisältävät kysymykset. Täydellisiin kysymyssarjoihin vuosilta 1944-1969 voi tutustua Kansallisarkisto Mikkelissä.

Kirjallisuus

Asetus ylioppilastutkinnosta (1/1874 ja 151/1919)

Helttunen, Anne ja Julin, Anita, Kiittäen hyväksytty: äidinkielen ylioppilaskokeen historiaa ja nykypäivä. SKS, Helsinki 2008.

Kaarninen Mervi ja Pekka, Sivistyksen portti: ylioppilastutkinnon historia. Otava, Helsinki 2002.

Ylioppilastutkinto: tilastoja ylioppilastutkinnosta. Ylioppilastutkintolautakunta, Helsinki 2005.