Buxhoevdenin päämajan siviilikanslia

Buxhoevdenin päämajan siviilikanslia

Helmikuussa 1808 Suomeen hyökänneen venäläisen armeijan ylipäällikkönä oli Friedrich Wilhelm von Buxhoevden. Hänen tehtäviinsä kuului sodan johdon lisäksi vallatun Suomen siviilihallinto. Buxhoevdenin päämajassa toimi siviilikanslia ja sotilaskanslia. Siviilikanslian tärkein tehtävä oli saada Suomen siviiliviranomaiset tukemaan venäläisten sodankäyntiä. Siviilikanslian avulla Buxhoevden valvoi lääninhallitusten, hovioikeuksien ja tuomiokapituleiden toimintaa. Näistä virastoista tulevat asiat olivat aikaisemmin kuuluneet hallitsijalle tai keskusvirastoille Tukholmassa.

Buxhoevdenin siviilikanslian arkisto 1808–1809

Buxhoevden toimi ylipäällikkönä helmikuusta 1808 tammikuuhun 1809. Siviilihallinnon johto ja asiakirjat siirtyivät tämän jälkeen Suomen kenraalikuvernööriksi nimitetylle Magnus Sprengtportenille. Sprengtporten oli kenraalikuvernöörinä heinäkuuhun 1809, jonka jälkeen virkaan määrättiin Mihail Barclay de Tolly. Sprengtporten luovutti sekä Buxhoevdenin että omana aikanaan syntyneet asiakirjat hänelle. Aikaisemmin arkistosta käytettiin nimeä Buxhoevdenin kokoelma.

Buxhoevdenin siviilikanslian arkisto jäi kenraalikuvernöörinkansliaan, kunnes se yhdessä kanslian vanhimpien asiakirjojen kanssa siirrettiin valtionarkistoon vuonna 1883. Suomen sotaa koskevien asiakirjojen joukosta liitettiin 1937 Buxhoevdenin siviilikanslian asiakirjoihin Buxhoevdenin päämajaan asetetun eli keisarillisen komitean asiakirjat.

Buxhoevdenin siviilikanslian arkisto käsittää sarjat: D. Konseptit, E. Saapuneet asiakirjat sekä Keisarillisen komitean sarjan. Asiakirjat ja kirjeet on järjestetty kuuden läänin mukaan. Ne ovat saapuneet Turun ja Porin, Uudenmaan, Hämeen, Kymin kartanon, Vaasan sekä Oulu lääneistä.

Arkistossa on muun muassa hovioikeudelta ja tuomiokapituleilta saapuneita kirjeitä ja asiakirjoja, rikoksia ja epäjärjestystä ja aseiden takavarikointia lääneissä koskevia kirjeitä, muonanhankintaa, kuljetuksia, virkatalojen vuokrausta ja majoitusta koskevia asiakirjoja sekä luetteloita väkiluvusta ja hallinnollisesta jaosta, kuin myös selontekoa kruunun tuloista ja omaisuudesta.

Miten Buxhoevdenin päämajan siviilikanslian arkistoa voi hyödyntää tutkimuksessa?

Arkistoa voi hyödyntää erityisesti vuosien 1808–1809 tutkimuksessa. Suomen sodan aikaiset hallinnolliset päätökset ja erikoisolosuhteet saattavat kiinnostaa paikallishistorian tutkijoita. Asiakirjat koskevat laajaa maantieteellistä aluetta ja eri läänien asioita. Vahingonkorvaushakemukset paikkakunnittain järjestettynä tutkimuspöytäkirjoineen antavat tietoa siviilien kärsimistä vahingoista Suomen sodassa ja ovat antoisa aineisto esimerkiksi suku- ja paikallishistoriantutkijoille. Mielenkiintoista ajankuvaa voi lukea uskollisuudenvalaa koskevista asiakirjoista. Rikoksia ja epäjärjestystä koskevista kirjeistä löytyy asiakirjoja, joissa väestö vannoi uskollisuutta keisarille.

Miten arkistoa käytetään?

Buxhoevdenin päämajan siviilikanslian arkiston luettelointitietoihin voi tutustua Astia-verkkopalvelussa. Astian kautta asiakirjoja voi myös tilata tutkijasaliin tutustuttavaksi. Buxhoevdenin päämajan siviilikanslian arkisto on Kansallisarkistossa Mikkelissä.

Arkisto on digitoitu keisarillisen komitean asiakirjoja lukuun ottamatta. Digitoituun aineistoon voi tutustua Astiassa. Arkisto on luetteloitu Kansallisarkiston arkistoluettelossa 304. Paperimuotoinen arkistoluettelo on käytettävissä Kansallisarkiston tutkijasalissa.

Suomen Historiallinen Seura on vuosina 1893–95 julkaissut siviilikanslian asiakirjoja painettuina osana Todistuskappaleita Suomen historiaan- sarjaa. Julkaisu ei ole täydellinen, vaan siihen on painettu vain osia arkistosta. Suomenmaan hallinnollista kirjeenvaihtoa osa 1 sisältää siviilikansliasta lähteneitä kirjeitä ja osat 2:1 ja 2:2 kansliaan saapuneita kirjeitä liitteineen. Julkaisussa läänien asiat on järjestetty kronologisesti, ei maantieteellisesti.

Kirjoissa julkaistut tekstit on taulukoitu kunkin teoksen alussa. Sarake volym tarkoittaa alkuperäissidoksen vanhaa signumia. Signumia vastaava sarjatunnus, jolla aineistoa ja kirjoihin painamattomia liitteitä voi esimerkiksi Astia-palvelusta etsiä, löytyy tutkijasalin arkistoluettelosta 304.

Kirjallisuus

• Suomenmaan hallinnollista kirjeenvaihtoa vuodelta 1808. Handlingar rörande förvaltningen i Finland 1808. I-II: 1-2. Helsinki-Helsingfors 1893–95. Todistuskappaleita Suomen historian IV. Suomen historiallinen Seura.
• Möller Sylvi:Buxhoevdenin päämajaan asetettu komitea ja sen arkisto. HAik. 1946.
• Rauhala K W: Suomen keskushallinnon järjestämisestä 1808–17 I. Helsinki 1910.