Sotapäiväkirjat

Muista myös nämä

Kantakortit Palvelus armeijassa Puolustushallinnon lehtileikekokoelmat Päiväkäskyt Talvi- ja jatkosodan henkilöhistorialliset lähteet

Mikä on sotapäiväkirja?

Sotapäiväkirja on päiväkirjamuotoon laadittu esitys tietyn yksikön toiminnasta tiettynä aikana. Sen avulla on mahdollisuus saada perustiedot siitä, missä alueella ja milloin joukko liikkui ja mihin sotatoimiin se osallistui. Myös rintaman takana suoritettu palvelus on yleensä kuvattu päiväkirjassa. Sotapäiväkirjoja pidettiin nimensä mukaisesti sodan aikana, joten joitakin välirauhan ajan päiväkirjoja lukuun ottamatta ei niitä ole muulta ajalta saatavissa.

Sotapäiväkirjoja koskevan jatkosodan aikaisen ohjeistuksen mukaan sotapäiväkirjan pitäjäksi tuli määrätä upseeri, jolla on siihen hyvät edellytykset ja kaikissa oloissa mahdollisuudet. Velvollisuus sotapäiväkirjan pitämiseen koski kaikkia puolustusvoimien esikuntia ja yksiköitä yksittäisiä komppanioita ja erillisiä joukkueita myöten. Kaikki päiväkirjat eivät kuitenkaan eri syistä ole säilyneet meidän päiviimme saakka: niitä tiedetään kadonneen ja tuhoutuneen jo sotatoimien kestäessä, minkä lisäksi niitä on päätynyt muidenkin tahojen kuin Kansallisarkiston säilytettäväksi.

Miten löydän etsimäni sotapäiväkirjan?

Sotapäiväkirjat on saatettu digitaaliseen muotoon ja asetettu Internetiin tarvitsijoiden käytettäväksi. Ne löytyvät täältä.

Joukko-osastojen vaiheita selvitettäessä tulee tietää vain joukon nimi sekä se, onko kysymys talvi- vai jatkosodasta. Yksittäisen henkilön palveluksen vaiheita viime sotiemme aikana tutkittaessa tulee puolestaan tietää, missä yksikössä ja milloin hän palveli. Nämä tiedot on mahdollista löytää hänen sotilaspassistaan tai, mikäli passi ei ole säilynyt tai käytettävissä, hänen Kansallisarkistossa säilytettävästä sotilaskantakortistaan (lisätietoja kantakorteista kohdassa 5). Tälle sivustolle on koottu Ohjeita kantakortin merkintöjen tulkintaan. Kantakorttiin tiedot on merkitty lyhenteinä, joiden selvittämisessä voidaan käyttää tutkimuskirjallisuutta tai Kansallisarkiston Sotiin ja puolustushallintoon liittyviä hakemistoja. Kun lyhenteen merkitys on selvinnyt, voidaan sotapäiväkirjojen etsintä suorittaa joukko-osaston nimi hakukenttään kirjoittamalla. Hakutuloksena saadaan kyseistä yksikköä koskevat sotapäiväkirjat, mikäli niitä on säilynyt.

Yksityiskohtaiset ohjeet sotapäiväkirjojen etsimiseen löytyvät täältä.

Mitä tietoja sotapäiväkirjassa on?

Tyypillinen sotapäiväkirja sisältää päivittäin laaditun kertomuksen sen kirjoittaneen yksikön toiminnasta. Usein kertomukset on varustettu myös kellonajoilla. Päiväkirjojen mukaan on toisinaan liitetty esimerkiksi taistelukertomuksia, saatuja ja annettuja käskyjä sekä erilaisia karttoja ja piirroksia.

Sotapäiväkirjoissa esiintyy vaihtelevassa määrin yksittäisten henkilöiden nimiä ja tietoja heidän toiminnastaan. Valtaosaa joukko-osastoissa palvelleista henkilöistä ei niissä mainita. Upseerit tulevat usein korostetusti esiin miehistöä koskevien mainintojen ollessa aliedustettuina. Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että poikkeukselliset teot – positiiviset ja negatiiviset – ja esimiesasema lisäsivät yksittäisen henkilön mahdollisuuksia tulla mainituksi sotapäiväkirjan sivuilla.

Päiväkirjojen sisällöllinen laatu vaihtelee suuresti riippuen kirjoittajasta ja joukon toimintaympäristöstä. Ymmärrettävästi kirjaa ehdittiin kirjoittaa eniten silloin kun aikaa oli runsaimmin käytettävissä. Tästä syystä esimerkiksi jatkosodan asemasotavaiheen tapahtumista on eri päiväkirjoissa olemassa laajoja ja yksityiskohtaisia kuvauksia, kun taas vaikkapa kesän 1944 vetäytymistaisteluiden aikaiset merkinnät ovat yleensä niukempia.

Miten sotapäiväkirjaa koskeva lähdeviittaus tulee tehdä?

Lähteiden merkitsemistavan määritteleminen on tiedeyhteisön tehtävä. Mikäli laadit opinnäytettä, kannattaa ongelmatilanteissa lähteiden merkitsemisestä keskustella työnohjaajan kanssa. Eräs käyttökelpoinen ja paljon käytetty menettely sotapäiväkirjan yksilöimiseksi lähdeviitteeseen on merkitä sotapäiväkirjan lyhenteen (SPK) lisäksi sen yksilöivä juokseva numero, jonka löytää mustalla värillä kirjoitettuna päiväkirjan kannesta tai suojakuoresta ja tutkijasalin hakukortistosta. Numerot on merkitty myös Astia-palveluun kunkin sotapäiväkirjan kohdalle. Siten esimerkiksi Jalkaväkirykmentti 8 esikunnan ensimmäisen jatkosodanaikaisen sotapäiväkirjan yksilöivä numero on 9684. Näin lähdeviitteeseen saadaan tunnukseksi SPK 9684.

Käytettäessä sotapäiväkirjoja lähteenä tulee muistaa normaali terve lähdekritiikki: päiväkirjoissa saattaa olla virheitä kuten muissakin asiakirjoissa. Lisäksi tiedetään, että niitä on joissakin tapauksissa kirjoitettu ja muutettu jälkikäteen ennen niiden saapumista arkistoon. Sotapäiväkirjan tietojen vertaaminen muihin lähteisiin on siksi suositeltavaa.

Mikä on kantakortti?

Kantakortti on jokaisesta asevelvollisesta laadittu asiakirja, joka sisältää tiedot hänen palveluksestaan puolustusvoimissa kutsuntoihin osallistumisesta joko kotiuttamiseen, kaatumiseen tai eläkkeelle jäämiseen saakka. Kantakortista ilmenevät muun muassa hänen palveluspaikkansa ja –aikansa, saadut palkitsemiset ja rangaistukset, ylennykset ja hänen mahdolliset sodan ajan taistelupaikkansa. Sotapäiväkirjojen etsimisen kannalta juuri palveluspaikkoja ja –aikoja koskevat tiedot ovat keskeisiä.

Ensimmäiset järjestelmällisesti laaditut kantakortit tehtiin vuonna 1897 syntyneelle ikäluokalle, joka oli itsenäisessä Suomessa ensimmäisenä kutsuntaikäinen vuonna 1919. Yksittäistapauksissa kantakortti saattaa olla myös aikaisemmin syntyneellä henkilöllä esimerkiksi silloin, kun hän on toiminut puolustusvoimissa sen ensimmäisinä vuosina aloittamatta palvelustaan varusmiehenä. Uusimmat Kansallisarkistossa säilytettävät kantakortit koskevat vuonna 1949 syntynyttä ikäluokkaa.

Miten saan kantakortin käyttööni?

Periaatteessa jokaisen valvonnasta poistuneen henkilön (ylintä päällystöä lukuun ottamatta tämä tarkoittaa 60 vuotta täyttäneitä henkilöitä) kantakortti on mahdollista saada tutkittavaksi. Lainsäädäntö vaikuttaa siihen, missä laajuudessa tietoja korteista annetaan, mutta palvelustiedot ovat aina julkisia. Kokonaisuudessaan kantakortti on julkinen, kun kohdehenkilön kuolemasta on kulunut 50 vuotta.

Postitse toimitettavat valokopiot kantakortista tilataan verkkopalvelu Astian avulla. Astian käyttäminen edellyttää rekisteröitymistä palvelun käyttäjäksi esimerkiksi verkkopankkitunnusten avulla. Mikäli saavutte tutkimaan alkuperäisiä asiakirjoja arkistoon, pyydämme ottamaan arkistoon etukäteen yhteyttä joko sähköpostitse (kirjaamo@arkisto.fi) tai puhelimitse (0295 33 7000).

Asiakirjojen tutkiminen arkistossa on maksutonta, mutta kopioita postitse toimitettaessa peritään Kansallisarkiston hinnaston mukainen maksu. Tilausten käsittelyaika vaihtelee toimitustavasta riippuen alle viikosta (alkuperäisten asiakirjojen toimitus tutkijasaliin) kahteen kuukauteen (kopioiden toimittaminen postitse).

Katso myös

• Sotiin ja puolustushallintoon liittyvät hakemistot

Kirjallisuutta

• Tuunainen Pasi: "Saamani kuva on masentava" - näkemyksiä suomalaisten sotapäiväkirjojen lähdearvosta, käytöstä ja säilyttämisestä. Tiede ja ase 64 (2006), s. 196-220.