Rautateiden tutkimuskomitea ja kurinpitotuomioistuin
| Muista myös nämä |
|
Historiallisten seurojen muistitietotoimikunta Rautatiehallitus |
Sisällysluettelo
Mikä oli Rautateiden tutkimuskomitea ja kurinpitotuomioistuin?
Rautateiden tutkimuskomitea ja kurinpitotuomioistuin olivat valkoisten väliaikaisen rautatiehallituksen helmikuussa 1918 perustamia elimiä. Tutkimuskomitea tutki ja kurinpitotuomioistuin tuomitsi rautatieläisiä, jotka olivat kansalaissodan aikana työskennelleet punaisten johtamilla rautateillä. Tuomioistuimen päätösten perusteella 1707 rautatieläistä erotettiin töistään. Näiden lisäksi tuomioistuin jakoi myös varoituksia ja virassa tai toimessa alentamisia. Myöhemmin suurin osa erotetuista armahdettiin ja otettiin takaisin töihin. Tutkimuskomitea ja kurinpitotuomioistuin toimivat helmikuusta 1918 maaliskuuhun 1919. Osa rautateiden kurinpitotuomioistuimen käsittelemistä jutuista käsiteltiin myös valtiorikosoikeuksissa ja valtiorikosylioikeudessa.
Rautateiden tutkimuskomitea ja kurinpitotuomioistuin perustettiin, koska valkoiset halusivat tutkia perusteellisesti valtionvirkamiesten ja toimihenkilöiden käyttäytymistä sodan aikana. Samanlaiset elimet tutkivat ja tuomitsivat myös postilaitoksessa ja vankeinhoitolaitoksessa työskennelleitä ihmisiä.
Mitä arkisto sisältää ja mitä tietoja sieltä voi löytää?
Arkisto sisältää tutkimuskomitean ja kurinpitotuomioistuimen toiminnan seurauksena syntyneitä asiakirjoja kuten diaareja, luetteloita, pöytäkirjoja ja päätöksiä. Tiedonhakijan kannalta tärkeimpiä asiakirjoja ovat kuulustelupöytäkirjat ja päätökset. Kuulustelupöytäkirjoissa on selostus syytetyn tekemisistä sodan aikana ja päätöksissä on tuomioistuimen tuomio sekä selitys tuomion syistä. Arkisto ei sisällä erillistä sarjaa akteille eli asiakirjoille, jotka syntyivät tutkintaprosessin aikana, vaan asiakirjat on tuomittujen osalta sidottu päätöksiin ja vapautettujen kohdalla kuulustelupöytäkirjoihin.
Arkisto on hyvä tiedonlähde tutkittaessa henkilöitä, jotka työskentelivät punaisten hallussa olleilla rautateillä sodan aikana. Jokaisesta syytetystä on laadittu kattava kuulustelupöytäkirja, joka valottaa henkilön toimintaa kansalaissodan aikana. Lisäksi pöytäkirjojen ja päätösten liitteinä olevista asiakirjoista voi saada paljon tietoa syytettyjen elämästä.
Miten etsin tietoa arkistosta?
Arkistoon voi tutustua Kansallisarkiston Rauhankadun toimipisteessä. Huomioitavaa on kuitenkin, että arkiston aineistoa säilytetään Kansallisarkiston Siltavuoren toimipisteessä ja aineisto on tutkittavissa Rauhankadun toimipisteessä vasta tilauksen jälkeisenä päivänä.
Rautateiden tutkimuskomitean ja kurinpitotuomioistuimen arkisto löytyy haku- ja tilausjärjestelmä Astian perushaullakirjoittamalla hakukenttään Rautateiden tutkimuskomitea ja kurinpitotuomioistuin. Arkistoaineisto on kuvailtu hyvin arkistoyksikön tasolla, mikä mahdollistaa oikeiden asiakirjakansioiden tilaamisen.
Arkiston tärkeintä aineistoa ovat kuulustelupöytäkirjat ja päätökset. Arkistosta löytyy myös diaareja ja kortisto, joihin tuomioistuimessa syytetyt on kirjattu. Diaarit ja kortisto eivät ole kuitenkaan täydellisiä, eivätkä yleensä tutkijoille tarpeellisia. Tuomioistuimessa syytettyä kannattaakin lähteä etsimään suoraan kuulustelupöytäkirjoista.
Kuulustelupöytäkirjat on jaettu kahteen osaan: tuomion saaneiden pöytäkirjoihin (kansiot Cb:1-4) ja vapautettujen pöytäkirjoihin (kansiot Cb:5-7). Pöytäkirjat on järjestetty kansioihin aakkosittain syytetyn sukunimen mukaan. Oikean kansion saa selville Vakka-tietokannasta, jossa jokaiseen kansioon on merkitty sen sisältämät kirjaimet. Jos ei tiedä tuomittiinko etsitty henkilö tuomioistuimessa, kannattaa heti tilata niin tuomittujen kuin vapautettujenkin kansiot.
Tuomioistuimen päätöksiin pääsee käsiksi kuulustelupöytäkirjojen avulla. Päätöksen löytää sarjasta Db Päätökset, jos kuulustelupöytäkirjaan on merkitty ylälaitaan esimerkiksi ”PTS 123”, jossa 123 on päätöksen numero. Päätökset on jaettu kansioihin päätöksen numeron mukaan. Oikean kansion löytää Vakka-tietokannasta selaamalla päätösten arkistoyksiköitä, joihin on merkitty niiden sisältämien päätösten numerot.
Kirjallisuutta
Rinta-Tassi, Osmo, Kansanvaltuuskunta punaisen Suomen hallituksena. Opetusministeriö, Helsinki 1986.
Siirry Vakka-arkistotietokantaan
